Usein kehittämistarpeita nousee lapsilta enemmänkin. Tieto niistä tulee toimittaa asianomaisille toimialoille.
Nykytilan kartoitus on kunnalle myös mahdollisuus lisätä lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan.
Moni kunta miettii, miten Lapsiystävällinen kunta -teemaa kannattaa lähestyä lasten kanssa. Nyt kerättävät lasten näkemykset otetaan huomioon läpileikkaavasti kaikessa Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä. Nykytilan kartoituksen kautta lapsilta nousee yksi kehittämisehdotus Lapsiystävällinen kunta –toimintasuunnitelman tavoitteeksi.
Usein kehittämistarpeita nousee lapsilta enemmänkin. Tieto niistä tulee toimittaa asianomaisille toimialoille.
Nykytilan kartoitus on kunnalle myös mahdollisuus lisätä lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan.
Mistä kaikesta olisi tarpeen kuulla lasten näkemyksiä? Lapsiystävällisyys koskee kaikkia toimialoja – myös muita kuin lapsille suoraan suunnattuja palveluita.
Nokian kouluissa lapsia pyydettiin ajattelemaan omaa elämäänsä yksilöinä ja ikäluokkansa edustajina sekä heille tärkeitä asioita laajasti omien lähiyhteisöjen jäseninä ja kuntalaisina. Oppilaille kerrottiin, että vastauksia hyödynnetään työssä, jonka tavoitteena on tehdä Nokiasta lapsia ja nuoria paremmin huomioiva kaupunki.
Lasten kanssa pohdittavia kysymyksiä oli kaksi: 1. Mitkä lapsille/nuorille tärkeät asiat ovat hyvin? 2. Mitkä lapsille/nuorille tärkeät asiat kaipaavat kehittämistä tai parannusta? Lasten vastaukset ryhmiteltiin teemavaihtoehtoihin: turvallisuus, ympäristö, hyvinvointi, osallisuus ja vaikuttaminen, tasa-arvo, muu. Opettaja ja oppilaat veivät vastaukset webropoliin.
Myös lasten omia ratkaisuehdotuksia kannattaa kartoittaa. Tämä tulee tehdä lapsia vastuuttamatta. Esimerkiksi kiusaaminen on tyypillinen aihe, joka nousee lasten kyselyissä esiin. Mutta mitä kaikkea se lapsille tarkoittaa? Millaisia ehdotuksia lapsilla on sen vähentämiseksi? Mitä sen hyväksi on lasten tiedon mukaan ehkä jo tehty? Mikä on tuntunut hyvältä tai huonolta?
Vaikka aikuisilla on vastuu kiusaamisen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta, lapsilla voi olla hyviä ratkaisuehdotuksia ja kokemuksia hyvin tai huonosti hoidetuista tilanteista.
Lapsen toimiva arki rakentuu hänelle tärkeistä ihmisistä, paikoista, asioista ja tekemisistä. Voit johdattaa lapsia Lapsiystävällinen kunta -aiheen ääreen näiden asioiden kautta. Näin et tule aikuisena rajanneeksi niitä ihmisiä, asioita, paikkoja ja tekemisiä, joista lapsen tai nuoren mielestä on tärkeä puhua.
Esimerkiksi karttatehtävän avulla voi hahmottaa lapsen elämänpiiriä ja tunnistaa kunnassa olevia paikkoja, jotka ovat tavalla tai toisella lapselle merkityksellisiä.
Moni kunta lähestyy aihetta avointen kysymysten kautta. Kyselyissä, haastatteluissa ja piirrostehtävissä käytettävät avoimet kysymykset voivat antaa tietoa niistä ilmiöistä ja aiheista, joita lapset pitävät tärkeinä.
Lapset puhuvat aina omasta kokemusmaailmastaan. Jokaisella lapsella on erilaisia kiinnostuksen kohteita, tarpeita ja toiveita. Kunnissa on kuitenkin huomattu, että kuulemisissa usein nousevat esiin samankaltaiset teemat. Toisaalta on havaittu myös se, että lapsiryhmien välillä on suuria eroja esimerkiksi siinä, miten lapset kokevat oikeuksiensa toteutumisen ja hyvinvointinsa. Siksi on tärkeää tunnistaa etenkin niitä lapsiryhmiä, joiden oikeudet toteutuvat muita heikommin.
Lapsen oikeuksien toteutuminen luo hyvän elämän edellytykset jokaiselle kunnassa asuvalle lapselle. Lapsilta on tärkeä kysyä siitä, miten heidän oikeutensa toteutuvat tai mikä estää niiden toteutumista. Jotta lapset voivat arvioida oikeuksiensa toteutumista arjessaan, on heidän tunnettava omat oikeutensa. Varmista, että lapset saavat tarpeeksi tietoa oikeuksistaan ennen kysymyksiin vastaamista. On hyvä keskustella myös siitä, mitä oikeus käsitteenä merkitsee. Lasten tulee tietää, että aikuisten täytyy huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta aina. Tästä osiosta löydät vinkkejä siihen.
Jyväskylän lasten parlamentissa lasten ajatuksia heidän oikeuksiensa toteutumisesta tarkasteltiin janatehtävän avulla. Ensin juteltiin jostain lapsen oikeudesta. Sen jälkeen pyydettiin lapsia valitsemaan janalta kohta sen mukaan, miten hyvin oikeus lapsen elämässä toteutuu.
Lapsen oikeuksien sopimuksessa on paljon artikloja – yhteensä 54 artiklaa. Lapset tai nuoret harvoin jaksavat vastata kovin pitkiin kyselyihin, joten yksi hyvä tapa lähestyä lapsen oikeuksien sopimusta on valita kysymykset ja teemat sopimuksen neljän yleisperiaatteen alta.