Kuva
Ensimmäinen nykytilan kartoitus tehdään, kun kunta on aloittanut Lapsiystävällinen kunta -mallissa ja tutustunut lapsen oikeuksiin. Myöhemmin, kun kunta siirtyy seuraavalle kahden vuoden mittaiselle toimintasuunnitelmakaudelle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen myöntämisen jälkeen, nykytilan kartoitukseen tehdään päivitys. Kunnan siirtyessä neljän vuoden mittaiselle toimintasuunnitelmakaudelle nykytilan kartoitus tehdään uudelleen koko laajuudessaan.
Nykytilan kartoituksella arvioidaan, millä osa-alueilla lapsen oikeudet toteutuvat jo hyvin sekä paikannetaan kehittämiskohteita. Kartoitus auttaa kuntaa tunnistamaan erityisesti katvealueita ja ongelmia lapsen oikeuksien toteutumisessa. Osana nykytilan kartoitusta kuullaan lasten ja nuorten näkemyksiä kunnan lapsiystävällisyydestä. Nykytilan kartoituksen perusteella kunta määrittelee, mitä tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman hyvin. Kartoituksen tulosten pohjalta kunta asettaa tavoitteet Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyölleen ja valitsee konkreettiset toimenpiteet toimintasuunnitelmaansa.
Nykytilan kartoitus koostuu kahdesta osa-alueesta:
- lasten näkemysten keräämisestä
- prosessi- ja tulosindikaattoreiden tarkastelusta
Nykytilan kartoituksen tekemisessä käytetään tästä osiosta löytyviä materiaaleja, ja kartoituksen tiedot ja tulokset tallennetaan tähän osioon digipalvelussa.
HUOM! Suomen UNICEF varaa oikeuden käyttää Lapsiystävällinen kunta -digipalveluun tämän osion alle lisättyjä aineistoja toiminnassaan ja viestinnässään. Suomen UNICEF ei kuitenkaan koskaan julkaise yksittäisen kunnan tietoja, vaan esimerkiksi yleisiä kuvauksia lasten näkemyksistä, jotka koskevat kuntien lapsiystävällisyyttä ja sen kehittämistarpeita.