Indikaattorit

Kuntastrategiaan ei ole kirjattu lapsen oikeuksia eikä lasten hyvinvointia.

Kuntastrategiaan on kirjattu lapset ja hyvinvointi, mutta ei viitata lapsen oikeuksiin eikä eritellä lasten erityistä asemaa ja/tai eri lapsiryhmiä.

Kuntastrategiaan on kirjattu lapset ja hyvinvointi ja avattu lasten erityistä asemaa ja/tai viitattu eri lapsiryhmiin. Ei viitata lapsen oikeuksiin ja niiden toteutumiseen.

Kuntastrategiaan on kirjattu tavoitteeksi lapsen oikeuksien toteutuminen ja avattu lasten erityistä asemaa.

Lapsen oikeuksien yleisperiaatteet eivät sisälly kuntaa ohjaaviin asiakirjoihin, dokumentteihin tai suunnitelmiin.

Kaikki tai osa lapsen oikeuksien yleisperiaatteista sisältyy joihinkin kuntaa ohjaavista asiakirjoista, dokumenteista ja suunnitelmista.

Kaikki tai osa lapsen oikeuksien yleisperiaatteista sisältyy suurimpaan osaan kuntaa ohjaavista asiakirjoista, dokumenteista ja suunnitelmista. Suunnitelmien ja ohjelmien toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Vähintään lapsen oikeuksien yleisperiaatteet sisältyvät kaikkiin kuntaa ohjaaviin asiakirjoihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin (ainakin osallisuus- tai vuorovaikutussuunnitelma, kotouttamissuunnitelma, kolme eri yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa, oppilashuoltosuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, hyvinvointikertomus). Näissä huomioidaan myös eri lapsiryhmät ja eri ikäiset lapset. Suunnitelmien ja ohjelmien toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Paikallinen VASU ei nosta erikseen esille velvoitetta edistää lapsen oikeuksia.

Paikallinen VASU toistaa valtakunnallisen VASUn lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet. Paikallisessa VASUssa on kuvattu konkreettisesti ainakin yhtä lapsen oikeuksia edistävää käytäntöä.

Paikallinen VASU kunnioittaa lapsen oikeuksia sanoittamalla niitä ja viemällä niitä käytäntöön. VASU sanoittaa käytännön esimerkeillä lapsen oikeuksien käsittelyä varhaiskasvatuksessa ja lapsen oikeuksien huomioimista varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa.

Paikallinen VASU edistää monipuolisesti lapsen oikeuksia. Se on laadittu siten, että lapsen oikeudet on huomioitu monipuolisesti niin opetuksen sisällöissä kuin toimintakulttuurissa. VASU sisältää lukuisia käytännön esimerkkejä ja kattaa lapsen oikeuksien kirjon. Lapsen oikeuksien yleisperiaatteet ohjaavat varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämistä.

Paikallinen OPS ei nosta erikseen esille velvoitetta edistää lapsen oikeuksia.

Paikallisessa OPSissa on kuvattu yksittäinen lapsen oikeuksien edistämistä kuvaava asia.

Paikallinen OPS kunnioittaa lapsen oikeuksia sanoittamalla niitä ja osin viemällä niitä käytäntöön. Paikallinen OPS kuvaa joillakin käytännön esimerkeillä lapsen oikeuksien käsittelyä opetuksessa ja lapsen oikeuksien huomioimista koulun toimintakulttuurissa.

Paikallinen OPS edistää lapsen oikeuksia viemällä niitä suunnitelmallisesti ja monipuolisesti eteenpäin. Lapsen oikeudet on huomioitu monipuolisesti niin opetuksen sisällöissä kuin koulun toimintakulttuurissa. OPS sisältää lukuisia käytännön esimerkkejä ja kattaa lapsen oikeuksien kirjon sekä kuvaa lasten kuulemisen menetelmiä tai lasten osallisuutta koulun arjessa. OPSissa kuvataan inklusiivisia, kaikkien lasten toimijuutta ja yhteisöön kiinnittymistä ja kiusaamisen ehkäisyä tukevia toimintatapoja ja menetelmiä. Lapsen oikeuksien yleisperiaatteet ohjaavat koulun toimintakulttuurin kehittämistä. OPSissa on kuvattu tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisääviä toimintatapoja.

Lapsen oikeuksia ei opeteta, eikä niistä tiedoteta lapsia ja nuoria.

Lapset ja nuoret joissain, esimerkiksi globaalikasvatukseen erikoistuneissa kouluissa, ovat saaneet tietoa ihmisoikeuksista, mukaan lukien lapsen oikeudet.

Kaikki lapset ja nuoret ovat kuluneen vuoden aikana osallistuneet yksittäiseen tilaisuuteen/oppituntiin/teemapäivään, jossa ihmisoikeudet, mukaan lukien lapsen oikeudet, ovat olleet esillä.

Kaikki lapset ja nuoret ovat saaneet useaan otteeseen tietoa lapsen oikeuksista esimerkiksi koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Lapsen oikeuksia pidetään esillä myös vapaa-ajan toiminnoissa, ja lasten kanssa toimivia aikuisia koulutetaan aktiivisesti lapsen oikeuksien periaatteista.

Ei lainkaan perehdytystä tai koulutusta lapsen oikeuksista.

Työntekijöille ja luottamushenkilöille tarjotaan mahdollisuutta perehtyä ihmis- ja lapsenoikeuksiin, mutta lapsen oikeudet eivät ole osa kunnan perehdytysohjelmia.

Suuri osa työntekijöistä ja luottamushenkilöistä perehdytetään ihmis- ja lapsen oikeuksiin. Lapsen oikeudet ovat osa kunnan perehdytysohjelmia.

Lähes kaikki viranhaltijat ja työntekijät ja kaikki luottamushenkilöt perehdytetään ihmis- ja lapsen oikeuksiin osana kunnan perehdytysohjelmia. Koulutusta tarjotaan myös keskeisimmille sidosryhmille.

Koulutusta ei järjestetä.

Täydennyskoulutusta on jonkin verran tarjolla. Se on vapaaehtoista ja/tai satunnaista, eikä toteutumista seurata.

Täydennyskoulutusta on jatkuvasti tarjolla. Se on vapaaehtoista ja/tai satunnaista, mutta sen toteutumista seurataan.

Kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien (myös kunnan kolmas sektori yms.) edellytetään osallistuvan täydennyskoulutukseen lapsen oikeuksien teemoista. Koulutus on jatkuvaa ja monipuolista. Tiedon jakamisesta yksiköissä huolehditaan. Koulutusten toteutumista seurataan ja vaikutuksia arvioidaan.

Viestintä ei vielä täytä täysin saavutettavuusdirektiivin edellytyksiä. Lapsen oikeuksien toteuttamiseen viestinnän keinoin ei ole vielä panostettu.

Viestintä täyttää saavutettavuusdirektiivin edellytykset. Lapsiperheille on suunnattu jonkin verran viestintää, ja palvelut on helppo löytää. Viestinnän sisällöissä lapsiaiheita nostetaan silloin tällöin, eikä niiden sävyyn puhua lapsista ole kiinnitetty erityistä huomiota.

Viestintä on saavutettavaa ja esteetöntä (saavutettavuusdirektiivin edellytysten lisäksi esim. selkokielisyys, eri kieliversiot). Lapsiperheille ja lapsille on suunnattu viestintää, ja palvelut on helppo löytää. Lasten asiat nousevat esiin viestinnässä ja lapsista, nuorista ja lapsuudesta puhutaan arvostavasti ja lasten toimijuutta korostaen.

Viestintä on saavutettavaa ja esteetöntä (saavutettavuusdirektiivin edellytysten lisäksi esim. selkokielisyys ja eri kieliversiot). Lapsiperheille ja lapsille on suunnattu viestintää, ja lapsiperheille suunnatut palvelut löytyvät helposti ja kootusti. Kunnassa on selkeät vastuut lapsille viestimisestä. Lasten asiat nousevat esiin myös kunnan muussa viestinnässä. Viestinnässä on lapsia, nuoria ja lapsuutta arvostava sävy, ja siinä esiintyy moninaisia lapsia ja perheitä. Viestinnässä vältetään stereotypioiden vahvistamista. Kunta viestii avoimesti onnistumisistaan, haasteistaan ja päätösten taustoista (esim. lapsivaikutusten arvioinnit). Viestintää tehdään ja suunnitellaan myös yhdessä moninaisten lasten kanssa, ja heiltä kerätään palautetta viestinnän saavutettavuudesta. Viestintää kohdennetaan tarpeen mukaan monimuotoiset perheet huomioiden (esim. viestintä varhaiskasvatusmahdollisuksista vieraskielisille perheille). Kunta viestii myös lasten käyttämissä viestintäkanavissa.