Aluksi: Lapset ovat Lapsiystävällisen kunnan päähenkilöitä

Forssa kuuli alkukartoituksessa koordinaatioryhmää, lapsia ja aikuisia kolmella eri toimialueella. Forssa toteutti 3—6-vuotiaiden lasten näkemysten keräämisen haastatteluilla, ja ala- ja yläkouluikäiset vastasivat sähköiseen kyselyyn. Yhteensä vastauksia saatiin 1 676 lapselta.
Lapsilta kysyttiin heidän mahdollisuudestaan päättää asioistaan arjessa, heidän kokemuksistaan tulla kuulluiksi ja huomatuiksi, heidän vertaisvuorovaikutuksestaan (kaverit, harrastukset), heidän käsityksistään omista mahdollisuuksistaan (esim. harrastukset, oleskelu erilaisissa tiloissa) sekä hyvinvoinnista (syrjintä, kiusaaminen, aikuisen tuki tarvittaessa).
Lapsilta kerättyä tietoa hyödynnettiin myös seudullisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä tekeillä olleessa varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Lopella kartoitus pohjautui lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien aikuisten kokemuksiin, ajatuksiin ja toiveisiin. Kyselyyn vastasi kuukauden aikana noin 700 iältään 3–18-vuotiasta lasta ja nuorta sekä noin sata heidän kanssaan työskentelevää aikuista. Kysely lähetettiin Lopen kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin sekä lukioon. Lisäksi kyselyyn vastasivat seurakunnassa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät.
Kyselyyn yhdistettiin opetusosuus, jossa käsiteltiin osallisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia ja tasa-arvoa. 3–6-vuotiaiden kanssa kysely toteutettiin pitämällä lasten kokouksia opettajan tai seurakunnan ohjaajan johdolla. 7–18-vuotiaat pohtivat teemoja pienissä ryhmissä opettajan johdolla. Tämän jälkeen opettaja/ohjaaja ryhmitteli lasten ja nuorten vastaukset sähköiseen kyselyalustaan. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät täyttivät kyselyn itsenäisesti sähköiseen kyselypohjaan.

Tampereella kuullaan lapsia ja lapsiperheitä laajoilla kyselyillä. Haavoittuvassa asemassa olevia lapsiryhmiä kuullaan lisäksi laadullisin menetelmin. Lapsia kuulevat tutut työntekijät (esimerkiksi koulunkäynninohjaaja) palveluihin liittyvissä tapaamisissa. Lisäksi lapsia kuullaan heidän arjen yhteisöissään. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia ja vieraskielisiä lapsia ja perheitä on kuultu laadullisin menetelmin päiväkodeissa.
Koska kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia lasten ja nuorten ryhmiä ei ole ollut mahdollista tavoittaa, on käytetty myös aikuisten välittämää tietoa (esimerkkinä SETA). Laadullisessa kuulemisessa tärkeintä ei ole kuultujen lasten lukumäärä, vaan se, että esiin nousseita seikkoja tarkastellaan huolellisesti. Tiedot on kerätty lapsen yksityisyyttä kunnioittaen, ja kaikessa otetaan huomioon lapsen etu.

Oulussa koottiin näkemyksiä varhaiskasvatuksessa olevilta lapsilta. Mitä tarkoittavat lasten oikeudet? Millaisessa kaupungissa on hyvä elää? Mitkä asiat kaupungissa ovat tärkeitä lapsille? Millainen on lasten kaupunki? Mistä tietää, että kaupungissa asuu lapsia? Mitä tarkoittavat sanat osallistuminen, kuuleminen ja vaikuttaminen? Millainen on hyvä aikuinen?
Esi- ja alkuopetuksen ryhmille oli oma kyselynsä. Vastauksia dokumentoitiin sanoin, kuvin, videoin ja haastattelemalla.
Kyselyiden tuloksia on hyödynnetty Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteiden määrittelyssä, kaupungin strategiatyössä, varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman valmistelussa ja lapsen yhtenäisen kasvun ja opin polun kehittämisessä.
Oulussa toteutetaan myös Hyvinvointipäiväkoti ja -koulu -toimintamallia, johon sisältyy lasten kokemusten kysely sähköisesti. Päiväkodeissa 3—6-vuotiailta kootaan tietoa ikätasoon sopivalla tavalla, ja kouluissa kyselyyn vastaavat kaikki luokkatasot. Kyselyyn osallistuvat lisäksi huoltajat ja henkilöstö.