Hyvään elämään kuuluu leikki ja tulevaisuudenusko

Kysy lapselta, mitä on hyvä elämä. Moni vastaa, että tärkeimpiin asioihin kuuluvat kaverit ja kiva vapaa-aika. Ne ovat tärkeitä myös kasvun ja kehityksen kannalta. Lapsikin tarvitsee hengähdystaukoja omasta arjestaan – vapaata, suunnittelematonta aikaa, jona voi tehdä mitä haluaa.

Lapsen hyvään elämään kuuluu leikki. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsen elämässä on leikille aikaa ja tilaa.
Leikkiin kuuluvat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. Leikkiin ryhdytään sen itsensä vuoksi eikä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, osallistua ja oppia. 

Leikille ei ole ala- eikä yläikärajaa. Kunnan toimijat ja kaikki aikuiset voivat rohkaista lapsia  leikkiin myönteisillä asenteilla ja käytännön toimilla. Onko kunnassa tarpeeksi ulkoleikkipaikkoja? Sovelletaanko leikillisiä ja pelillisiä yhteisöllisyyttä tukevia menetelmiä myös koulussa ja toisen asteen koulutuksessa? Saako kirjastosta lainata leluja ja pelivälineitä? Miten leikki näkyy nuorisotyössä ja vapaa-ajanviettopaikoissa? Mitä voidaan tehdä, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus ainakin yhteen mukavaan harrastukseen? Miten puututaan ongelmiin, jotka estävät mielekkään vapaa-ajan?

Siihen, että vapaa-aika ei aina tuota lapsille ja nuorille iloa ja hyvää oloa, vaikuttavat monet sosiaaliset ja terveydelliset syyt: lapsen joutuminen kiusatuksi, kaverittomuus, terveysongelmat, tukiverkostojen puute sekä huoltajan uupumus, sairaudet tai päihdeongelmat. Arviolta joka neljäs alaikäinen elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma.

Miten kunta ottaa huomioon esimerkiksi vähävaraisten perheiden lasten ja vammaisten lasten oikeuden leikkiin? Tuetaanko tyttöjen, poikien ja muunsukupuolisten harrastuksia tasapuolisesti? Kuuleeko kunta ja sen päättäjät, mitä lapset ja nuoret itse asiasta ajattelevat?
 

Suomi ei ole köyhä maa, mutta köyhyys on vakava ongelma Suomessakin. Lapsi voi joutua kantamaan jatkuvaa huolta perheen toimeentulosta, kärsiä puutteellisesta ravinnosta ja riittämättömistä varusteista. Hän kantaa mukanaan ulkopuolisuuden tunnetta ja voi kokea, että hänen mahdollisuutensa elämässä eivät ole yhtä hyvät kuin muiden.

Noin 119 000 Suomessa asuvaa lasta elää köyhässä perheessä. Yksinhuoltajaperheistä neljännes on pienituloisia. Suomessa köyhyys on osattomuutta ja sitä, että muille tavalliset asiat jäävät haaveiksi. Lapsi voi tuntea häpeää ja alemmuutta. Köyhyydessä kasvava nuori voi rajata omia ammattihaaveitaan.

Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa ihmiseen vielä aikuisena, vaikka hänen taloudellinen tilanteensa kohentuisi.

Lapsiperheköyhyyden taustasyitä Suomessa ovat yleisimmin vanhemman tai lapsen sairaus, vammaisuus, työkyvyttömyys, työttömyys, opiskelu, osa-aika- ja pätkätyöt sekä matalapalkkaisuus. Köyhyyteen voi liittyä ylivelkaantumisen tuomaa stressiä. Yhteiskunnan tarjoama perusturva ei riitä nostamaan kaikkia köyhyysrajan yläpuolelle.

Suomalaisten lasten vapaa-ajanmahdollisuuksia rajoittaa useimmiten perheen heikko talous. Moniin harrastuksiin tarvitaan ainakin jonkin verran rahaa. Kunnan päätöksentekijöillä on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tarjolla on myös maksuttomia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia erilaisista asioista kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Kunta voi myös tukea lapsen tai nuoren maksullisia harrastuksia taloudellisesti ja tiedottaa tästä mahdollisuudesta aktiivisesti. 

Lapsiystävällinen kunta huolehtii jokaisen lapsen oikeudesta riittävään elintasoon. Kunnan tulee mahdollistaa taloudellisesti heikommassa asemassa oleville  lapsille ja nuorille asioita, jotka tukevat selviytymistä ja vahvistavat tunnetta pärjäämisestä.
 

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaavat monin tavoin lapsen mahdollisuutta kehittyä täysimääräisesti – myös Suomessa.

Ilmastokriisi nakertaa lasten ja nuorten luottamusta tulevaisuuteen. ”Meidän lapsemme kuolevat ilmastonmuutokseen”, lukee nuoren ilmastolakkoilijan kyltissä. 

Ilmaston kuumeneminen lisää myös suoria uhkia lasten hyvinvoinnille. Esimerkiksi hellekausien ja rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat saattavat lisääntyä, samoin allergiat sekä veden ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit. Sateiset, lumettomat talvet saattavat lisätä masennusta. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen lisäävät myös uusien pandemioiden riskiä. (Lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveysriskeistä voit lukea THL:n sivuilta ja Suomen ilmastopaneelin raportista Sopeutumisen suuntaviivat ilmastopolitiikassa.)

Myös Suomessa ympäristön tilan heikkeneminen uhkaa usein pahimmin jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia. Jos esimerkiksi ruoka ja energia kallistuvat pölyttäjäkadon ja ilmastonmuutoksen vuoksi, köyhien perheiden elämä hankaloituu entisestään.

Ilmastoon vaikuttavia päätöksiä tehdään kunnissa joka päivä, jokaiselle toimialalla. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi on tärkeää varautua sen seurauksiin, sillä ilmasto lämpenee vielä vääjäämättä. Lapsiystävällinen kunta huomioi, että ilmastotyö ja luonnon monimuotoisuuden varjelu edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia sekä hyvää elämää. 

Lapsiystävällinen kunta vähentää ilmastopäästöjään järjestelmällisesti. Kunnalla on ilmastostrategia tai -ohjelma, jonka toteutumista seurataan systemaattisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä päästökehityksen raportointia. Kunta huomioi ilmastovaikutukset energiasektorin ohella myös liikennettä, maankäyttöä, rakentamista, hankintoja ja palveluiden järjestämistä koskevassa päätöksenteossa sekä eri toimialojen valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa. 

Lapsiystävällinen kunta huolehtii, että lapset ja nuoret saavat riittävästi tietoa ilmastonmuutoksesta ja pystyvät vaikuttamaan ilmastopäätöksiin niin päiväkodissa ja koulussa kuin kunnan tasollakin. Ilmastonmuutos on läpileikkaavasti mukana paikallisissa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa eri kouluasteilla.

Tukea kunnan ilmastotyöhön löytyy muun muassa Kuntaliiton julkaisemasta Ilmastonmuutos ja kunnat -oppaasta. Tutustu myös Kuntaliiton Ilmastokunnat-toimintaan ja Hinku-verkostoon.