Aluksi: Meidän kunnassa jokainen lapsi on tärkeä

Osallisena jokainen lapsi tulee huomatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Hän saa mahdollisuuksia saada tietoa, toimia ja vaikuttaa. Lapsen mielipiteillä, näkemyksillä ja ideoilla on merkitystä. Osallisuus on keskeinen oikeus lapselle, koska ilman osallisuutta lapsi ei kehity.  Osallisuusoikeus on itseisarvoinen eli sillä on merkitys riippumatta sen vaikutuksista. Osallisuus on myös väline rakentaa vahvempaa ja yhä toimivampaa yhteiskuntaa.

Lasten ja nuorten osallisuus edellyttää, että yhteisö näkee alaikäiset jäsenensä toimijoina: näkemyksiä ja kokemuksia omaavina kuntalaisina ja kansalaisina. Lapsiystävällinen kunta tukee järjestelmällisesti ja jatkuvasti lasten mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä että yhteiskuntaan laajemminkin.

Osallisuus ei ole kertaluonteinen kuuleminen jonkin prosessin jossain vaiheessa, ei myöskään satunnainen, muodollinen tai sinne päin -tyyliin toteutettu pakkopulla.

Yhteisö, jossa kaikki ovat osallisia eikä kukaan ole ulkopuolinen, on vahva ja toimiva. Ulkopuolisuus ja syrjäytyminen heikentävät yksilön toimintamahdollisuuksia ja tuottavat hänelle alakuloa ja pahimmillaan vihaa koko yhteiskuntaa kohtaan. Osallisuus sitä vastoin on hyvän elämän rakennusaine sekä yksilölle että yhteisölle.    

Osallisuus on lapsen oikeus. Sen perusta on sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa että Suomen lainsäädännössä, eikä osallisuudelle ole alaikärajaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla toteaa, että lapsella on oltava oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Osallisuudelle olennaisista asioista säädetään lisäksi esimerkiksi perusopetuslaissa, nuorisolaissa, kuntalaissa ja lastensuojelulaissa.
 

Miten kunta varmistaa, että lasten näkemykset tulevat kuulluiksi ja että niillä on vaikutusta? 

Kunnan palveluissa ja päätöksenteossa on suuri määrä asioita, jotka vaikuttavat lapsiin suoraan tai välillisesti. Millainen on kouluverkko, millaiset koulumatkat? Miten opetus järjestetään? Millainen kirjasto rakennetaan? Miten keskustan uudesta kävelykadusta tulisi myös nuorille mukava ympäristö? 

Entä millaisia työajanjoustoja kunnan alueella toimivat työnantajat tarjoavat vanhemmille? Miten kunnan budjetti rakennetaan? Miten aikuisille suunnatut, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat ja miten niissä otetaan huomioon asiakkaiden perhetilanteet? 
Ja ennen kaikkea; mitkä aiheet ovat kunnassanne lapsille itselleen tärkeitä? Miten he pystyvät vaikuttamaan näihin asioihin? 
Osallisuus voi tarkoittaa yksittäisen lapsen tai nuoren kuulemista häntä koskevassa asiassa. Yhtä lailla se voi tarkoittaa päiväkoti-ikäisten ottamista mukaan kirjaston lastenosaston suunnitteluun. Osallisuutta on alakoululaisten kanssa toteutettava kaupunkitapahtuma tai nuorten rohkaiseminen omaan yhdistystoimintaan ja muuhun kansalaisaktiivisuuteen. 

Lasten ja nuorten osallisuus omissa arjen yhteisöissään ja elinympäristöissään on yhtä lailla keskeistä, ja sitä tulee tukea ja edistää aktiivisesti.

Osallisuuden toteutuminen käytännössä edellyttää kokonaisvaltaista, myönteistä suhtautumista lapsiin ja heidän näkemystensä kunnioittamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Lasten ja nuorten osallisuuden toteutuminen edellyttää niin tietoa, menetelmiä kuin resurssejakin.

Tämän työn tuloksista hyötyvät kaikki. Osallisuus on vuodesta ja sukupolvesta toiseen jatkuvaa kasvua yhteisöjen jäseniksi.
Tässä osiossa kerrotaan, miten kunta mahdollistaa lasten ja nuorten täyden osallisuuden.