Samalle viivalle, mutta miten?

Yhdenvertaisuus

Miten voin viranhaltijana tai työntekijänä edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta?

LUKUAIKA: 3min

Sinulla on tehtävässäsi paljonkin mahdollisuuksia edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta kunnassa. Voit huomata, tunnistaa, muistaa, hoksata, ottaa puheeksi, ehdottaa ja toimia.

Viranhaltijan ja luottamushenkilön muistilista

Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi – ei vammainen, vieraskielinen, vähemmistöön kuuluva, köyhä, ulkomaalaistaustainen, sukupuolensa edustaja tai muuta vastaavaa.

Lapsi ei koskaan ole ratkaistava ongelma. Hän on omana itsenään arvokas kokonainen ihminen.

Lapsi ei ole toimien kohde, vaan oman elämänsä aktiivinen toimija. 

Kaikki lapset ja perheet eivät aloita samalta viivalta. Moni tarvitsee viivalle päästäkseen tukea tai esteiden poistamista.

Yhdenvertaisuus ei välttämättä tarkoita samaa kaikille. Oikeudenmukainen kunta tunnistaa asukkaidensa erilaisia tarpeita ja vastaa niihin.

Keskivertoperhettä ei ole olemassa. Moninaisuutta on kaikkialla.

Kaikki syrjintä ei tapahdu tietoisesti. Ammattitaitoa on tunnistaa omat pelkonsa, asenteensa ja ennakkoluulonsa ja päästä työssään niiden yli. 

Älä oleta – kysy mieluummin.  Joskus syrjintään johtaa pelkkä ajattelemattomuus.

Viranhaltijalle tai työntekijälle kohtaaminen on yksi päivän monista työtehtävistä. Lapselle ja hänen perheelleen se on erityisen merkityksellinen hetki. Kohtaamisissa on tärkeää pysähtyä, kuunnella ja olla läsnä lapselle ja nuorelle.

Yhdenvertaisuuden on toteuduttava kaikissa kunnan palveluissa. Viranhaltijana tai työntekijänä vastaat siitä omassa työssäsi. Työyhteisösi jäsenenä vastaat omalta osaltasi siitä, että yhdessä tunnistatte kehittämistarpeita ja reagoitte niihin. 

""

 

 

“Miten haluat, että kutsun sinua?
Maahanmuuttaja? Pakolainen? Uussuomalainen?”

“Aisha olisi hyvä.”

Kysymys
Tuleeko teillä usein puheeksi, että…
  1. …tavoittaako tämä nyt varmasti kaikki? 
  2. …keitä ovat ne, joita pitää vielä erikseen kutsua/etsiä/pyytää mukaan? 
  3. …mikä on se kynnys, joka voi estää jotakuta pääsemästä palveluun?  
  4. …mitkä ovat omat sokeat pisteemme?

Käytännön vinkkejä yhdenvertaisuuteen

Kysy aina: kenen ääni ei nyt kuulu? Keitä emme nyt muista, näe tai tule ajatelleeksi?

Älä oleta mitään kenestäkään. Kysy mieluummin. 

Käytä neutraaleja sanoja. Puhu huoltajasta tai huoltajista, älä vanhemmista tai äidistä ja isästä, jos et tunne perheen kokoonpanoa.Älä puhu ”heistä”, vaan heille ja heidän kanssaan. 

Kunnioita sitä, mitä kuulet. Älä kyseenalaista kenenkään kokemusta omasta itsestään, esimerkiksi sukupuolestaan tai muusta identiteetistään.

Muista, että jokainen ihminen on monen asian summa. Älä nosta yhtä ominaisuutta muiden yli. Kunnioita jokaisen yksityisyyttä. ”Mä olen joo, sokea, mutta ei se sokeus mua hirveästi ihmisenä määritä.”

Kutsu järjestöjen kokemusasiantuntijoita kouluttajiksi tilaisuuksiinne.

Muista, että kunnan henkilöstössä tai vaaleilla valituissa päättäjissä ei ole yhtäkään lasta. Lasten ja nuorten ”edustaminen” on sinun tehtäväsi aikuisena.

Mieti, miten viestit. Kun valitset kuvaa virastosi some-julkaisuun, muista että kuntasi lapsissa ja nuorissa on iholtaan monenvärisiä, vammaisia ja vammattomia lapsia ja myös pieni huivipäinen tyttö on yhdenvertainen kuntalainen.

Kun puhut lapsen asioista, puhu suoraan hänelle – tietysti ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. 

Minäkö muka syrjin? Tarkoitin vain hyvää!

Jokainen ihminen ymmärtää vaivattomimmin sellaista ihmistä, jonka elämä, kokemukset ja arvomaailma muistuttavat hänen omaansa. Toisenlaisen kohtaaminen vaatii aina hieman ponnistusta. On rehellistä todeta ja myöntää, että jokaisella on ennakkoluuloja. Olennaista on, että itse kukin tunnistaa omat ennakkoluulonsa ja pääsee niiden yli.
 
Koulutus ja keskustelut kollegoiden kanssa ovat hyviä keinoja tunnistaa omia ennakkoluulojaan. Myös seuraavat testit voivat auttaa ymmärtämään omaa ajattelua.

Harvardin yliopiston subtle bias -testi osoittaa jokaisen ihmisen piilevät ennakkoluulot yllättävällä tavalla!
Älä oleta -oppaan etuoikeuskävely -testi s. 66 (huom. tätä ei tule käyttää ryhmätilanteissa avoimena tehtävänä, mutta on hyvä testi henkilökohtaisesti mietittäväksi). Identiteettihahmo (s.12) -harjoitus Kuntaliiton julkaisussa avaa identiteetin muodostumista monista palasista. 
 

< EDELLINEN LUKU
SEURAAVA LUKU >
Lähteet ja lisätietoa
Hyödyllisiä linkkejä aiheesta