Mieti, mistä tavoitat kaikenlaisia lapsia ja nuoria

Kunnassa on hyvä muistaa, että edustuksellisten osallisuusrakenteiden, kuten oppilaskunnan ja nuorisovaltuuston, kautta ei yleensä vielä saada kaikkien lasten ja nuorten ääntä kuuluviin.

Lapsia ja nuoria kannattaa kuulla paikoissa, joissa he arkeaan elävät.

Näitä ovat:

  • koulut ja päiväkodit, iltapäivätoiminnan ryhmät; muista myös erityisluokat ja oppilashuolto
  • lasten ja nuorten harrastustoiminta, vapaa-ajan hengailu- ja kokoontumispaikat (puistot, kirjastot, kauppakeskukset)
  • sosiaalinen media: lasten ja nuorten suosimat somekanavat (esim. TikTok, Snapchat, Instagram), chatit, nuorisopalveluiden verkkotoiminta
  • kulttuuritoiminta: kirjastot, kulttuurikeskukset, museot, elokuvateatterit
  • järjestöjen tarjoamat palvelut: esimerkiksi vertaisryhmät ja kohtaamispaikat
  • lapsiperheille suunnatut tapahtumat

Lapsia ja nuoria varten kuntiin on luotu myös edustuksellisia osallisuusrakenteita:

  • nuorisovaltuustot
  • lapsiparlamentit
  • oppilaskunnat
  • alueelliset osallisuusryhmät.

Nämä rakenteet ovat tärkeitä, mutta on hyvä muistaa, että niiden kautta harvemmin saadaan kaikkien lasten ääntä kuuluviin.

ESIMERKKI LAPPEENRANNASTA

Alakoululaisten näkemyksiä kerättiin Lappeenrannassa yhteistyössä lasten parlamentin kanssa. Lasten parlamentissa on edustus kaikista alakouluista. Parlamenttilaisille ja yhteysopettajille lähetettiin kysymykset etukäteen luokissa pohdittaviksi. Parlamentti käsitteli näkemyksiä Google Meetissä. Tämä mahdollisti kokouksen seuraamisen muillekin – joissakin kouluissa kokousta seurasi koko luokka, ja kameralle esiintyvää edustajaa voitiin vaihdella kokouksen aikana.

ESIMERKKI OULUSTA

Oulun kaikilla suuralueilla toimii lasten ja nuorten osallisuusryhmä. Siinä on edustus kaikista alueen kouluista sekä nuorisotilasta. Osallisuusryhmät toimivat perusopetus- ja nuorisopalveluiden yhteistyönä. Ryhmien käytännön toiminnasta vastaa nuoriso-ohjaaja sekä nuorisopalveluiden osallisuusvalmentaja.

Lisäksi on syytä muistaa monenlaiset ryhmät, joissa lapset kohtaavat muita lapsia. Ryhmiä voi yhdistää yhteinen vertaiskokemus (esimerkiksi elämäntilanne tai -tapahtuma, avun tarve tai pyrkimys vaikuttaa jossain itselleen tärkeässä asiassa). Sekä kunnat että järjestöt järjestävät ryhmätoimintaa. Lapset ja nuoret voivat myös itse perustaa omaehtoisia ryhmiä.  

Näitä ovat:

  • lasten vertaisryhmät
  • kokemusasiantuntijaryhmät ja vaikuttajaryhmät
  • digiraadit (esim. SPR:n Nuorten turvatalo).

ESIMERKKI HÄMEENLINNASTA

Hämeenlinnan Icehearts-pojille järjestettiin kuntavaalien alla keväällä 2021 oma demokratiatyöpaja. Pojat kokoontuivat tuttujen kasvattajien kanssa ja virittäytyivät miettimään, millainen olisi unelmien kunta. Lasten toiveet liittyivät pitkälti koulun arkeen, harrastamiseen ja lähiympäristöön. Työskentely tapahtui lasten ja aikuisten dialogina sekä kirjoittaen ja piirtäen.  Lopussa pojat äänestivät, mitä ehdotusta lähdetään toteuttamaan kuntalaisaloitteen avulla. Lapsilla oli paljon tärkeitä näkemyksiä ja luovia ideoita.

ESIMERKKI TAMPEREELTA

Tampereen ensi- ja turvakoti ry ja Pelastakaa Lapset / Arjesta voimaa -hanke perustivat kehittäjäryhmän lapsille, jotka ovat kokeneet perheväkivaltaa. Ryhmässä kartoitettiin 7—12-vuotiaiden lasten ajatuksia siitä, mikä luo elämään toivoa ja turvaa. Lapset tavoitettiin heille tutun väkivaltatyöntekijän kautta. Ryhmän tavoitteena oli samanaikaisesti oppia lapsilta ja viedä lasten näkemyksiä eteenpäin, mutta myös voimaannuttaa ja auttaa lapsia. Lasten kokemuksissa oli tärkeää, että vaikuttaminen ja avun saaminen yhdistyivät. Ryhmässä syntynyttä tietoa hyödynnetään myös Lapsiystävällinen kunta -mallin nykytilan kartoituksessa.

Kunta voi myös järjestää erillisiä tilaisuuksia, joissa kuullaan kunnan asukkaita. Parhaimmillaan kunnassa asuvat lapset, nuoret, vanhemmat, työntekijät ja virkamiehet voivat kohtaamisten kautta luoda yhteistä ymmärrystä siitä, mikä kunnassa on hyvin ja mikä vaatii parantamista.

ESIMERKKI HÄMEENLINNASTA

Hämeenlinnassa järjestettiin kahdeksan aluetilaisuutta kuntalaisille ja virkamiehille. Tilaisuuksien tarkoituksena oli kuulla laajasti kuntalaisia. Tilaisuudet järjestettiin kouluilla, ja niihin osallistui eri-ikäisiä kaupunkilaisia sekä järjestöjen edustajia ja virkamiehiä. Tilaisuuksissa esiteltiin Lapsiystävällinen kunta -mallia ja käytiin läpi mallin nykytilan kartoitusta. Osallistujat saivat listata kunnan hyviä lapsiin ja nuoriin liittyviä asioita sekä niitä asioita, joissa koettiin olevan parantamisen varaa. Kehittämiskohteina nousi esille mm. osallistuminen ja palveluiden kehittäminen.

Kutsu myös lapset ja nuoret toteutukseen mukaan!

Edustuksellisten ryhmien ja vertaisryhmien kautta voit löytää lapsia ja nuoria mukaan ideoimaan myös sitä, miten erilaisten lasten näkemykset kunnassa voidaan tavoittaa lapsiystävällisesti. Lapset voi kutsua vertaisina mukaan itse toteutukseen. Esimerkiksi oppilaskunta voi tehdä tiedonkeruuta luokissa.  Nuoret osaavat usein myös auttaa aikuisia tavoittamaan toisia nuoria esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

ESIMERKKI LAPPEENRANNASTA

Lappeenrannassa nuorisovaltuustoon tuotiin käsiteltäväksi lasten ja nuorten toivoma skeittipuisto. Nuorisovaltuuston jäsenistä kukaan ei kokenut asiaa henkilökohtaisesti tärkeäksi. He päättivät kuitenkin kysyä asiasta lasten ja nuorten näkemyksiä jakamalla kysymyksen nuorisovaltuuston Instagram-tilillä. Vastauksia tuli paljon ja monessa eri muodossa.

Varmista, että olet tunnistanut haavoittuvassa asemassa olevat lapset

Kun lähdet miettimään, mitä kautta lapsia ja nuoria on hyvä lähestyä, tulee huomioida aina lasten moninaisuus.

  1. Miten eri-ikäiset lapset saavat äänensä kuuluviin?
  2. Miten erilaisissa elämäntilanteissa elävät, erilaisista lähtökohdista tulevat ja elämässään vaikeuksia kokeneet lapset huomioidaan?
  3. Miten lapset, joilla on toimintarajoitteita, voivat osallistua?

Kunnat saattavat usein käyttää laajalle joukolle suunnattuja kyselyitä ja edustuksellisia ryhmiä lasten näkemysten kartoittamiseen. Tällöin esimerkiksi vieraskieliset tai vammaiset lapset jäävät helposti kuulematta. Vaikka kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ei kuultaisi erikseen, on tärkeä tunnistaa erilaisten lasten ja lapsiryhmien olemassaolo ja miettiä, miten heitä kuultaisiin riittävästi ja systemaattisesti.

Näkemysten kuuleminen voi olla näissä ryhmissä laadullista, eli vastaajia ei tarvitse olla paljon. Yhdenkin lapsen kokemukset voivat toimia kehittämistyötä suuntaavina. Myös aikuiset voivat välittää näkemyksiä niiltä ryhmiltä, joita on vaikea tavoittaa. Esimerkiksi tietyn kohderyhmän kanssa työtä tekevällä järjestöllä voi olla paljon lapsilta koottua tietoa. Haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin on nykytilan kartoituksessa hyvä kiinnittää erityistä huomiota.

Heitä ovat ainakin:

  • ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset lapset
  • turvapaikanhakijalapset
  • seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret
  • lapset, joilla tai joiden perheissä on mielenterveysongelmia
  • lapset, joilla tai joiden perheissä on päihdeongelmia
  • köyhien tai pienituloisten perheiden lapset
  • väkivaltaa tai kiusaamista kokeneet lapset
  • toimintarajoitteiset, vammaiset tai pitkäaikaisesti sairaat lapset
  • syrjäseudulla tai sosioekonomisesti heikommin toimeentulevalla alueella asuvat     lapset
  • syntymäkodin ulkopuolelle sijoitetut lapset
  • saamelais- ja romanilapset
  • uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset.

Ryhmiin kuuluvilla lapsilla on usein elämästä sellaisia kokemuksia, joiden huomioiminen kuntapäätöksenteossa on äärimmäisen arvokasta. Lapset myös itse haluavat kertoa kokemuksistaan, kun kuuleminen tehdään kunnioittavasti ja turvallisesti.

Lapset tulee nähdä ja kohdata ensisijaisesti yksilöinä. Heistä jokaisella on omat tarpeensa, vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa. Tietty elämäntilanne, ominaisuus tai kulttuuritausta ei saa määrittää lasta eikä kohtaamisia heidän kanssaan.

ESIMERKKI LAPPEENRANNASTA

Sateenkaarinuoret ovat näkyneet tosi vähän missään kunnan toiminnoissa. Kunnassa toimii kuitenkin nuorisotoimen ryhmä sateenkaarinuorille sekä pieni, mutta aktiivinen Pride-yhdistys. Näiden yhteistyöllä toteutettiin sateenkaarinuorille kohdennettu kysely siitä, millaista on kasvaa sateenkaarinuorena Lappeenrannassa. Tilannetta pohjustettiin ensin koordinaattorin ja sateenkaaritoimintaan osallistuvien nuorten tutustumisella. Tästä saatiin alustavia ajatuksia siitä, millaisista aiheista olisi tärkeä kysyä nuorilta itseltään. Valmiita kyselyitä toteutettiin puolen vuoden sisään kaksi, välineinä käytettiin Google Docsia ja Mentimeteriä. Nuoret tavoitettiin sateenkaarinuorten ryhmänohjaajan sekä Lpr Pride -instagramtilin välityksellä.

Myös kysyttävät aiheet vaikuttavat lasten ja nuorten valintaan. Tiettyyn kysymykseen vastauksen voi tietää vain sellainen lapsi, jolla on kokemusta tietystä elämäntilanteesta tai palvelun asiakkuudesta. Esimerkiksi kysymykset lastensuojelusta tulee osoittaa lapsille, joilla on siitä omaa kokemusta. Turvallisuuteen liittyvä keskustelu saa erilaisia näkökulmia, kun keskustelua käyvät perheväkivaltaa tai koulukiusaamista kokeneet lapset. Joukkoon kuulumisen kokemukset voivat olla erilaisia lapsilla, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen.

Yhdenvertaisuusnäkökulmasta on tärkeää, että kaikenlaiset lapset voivat kertoa omia näkemyksiään. Tämä edellyttää, että keinot kuulemiseen ovat lapselle ymmärrettävät, lasta kunnioittavat ja turvalliset. Miten esimerkiksi toimintarajoitteiset ja vaikeissa elämäntilanteissa elävät lapset voivat osallistua?

Hyviä keinoja ovat esimerkiksi kuvien käyttö tukena, lasten valmistelu kuulemiseen etukäteen, tutun ja turvallisen aikuisen läsnäolo, esteetön ympäristö ja rauhallinen tila, jossa ei ole huomiota hajottavia aistiärsykkeitä.

Lue lisää lasten näkemysten kuulemisesta

Aluksi: Lapset ovat Lapsiystävällisen kunnan päähenkilöitä

Kokoa yhteen kunnassa jo oleva tieto ja osaaminen

Tunnista ja huomioi eettiset periaatteet

Tarkenna, mistä lasten näkemyksiä halutaan kuulla

Valitse sopivat menetelmät ja kuulemisen tavat

Lapsen oikeus saada tietoa ja tehdä aloitteita

Miten tästä eteenpäin?

Käytännön esimerkit kuulemisen menetelmistä