Miten lapsivaikutusten arviointi toteutetaan?

LUKUAIKA: 8min

Jokainen lapsivaikutusten arviointi on erilainen. Vastuu arvioinnin toteutuksesta kuuluu valmistelevalle viranhaltijalle. Arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen on varattava riittävästi työaikaa. Aineistoa voi kerätä kaikilla sellaisilla menetelmillä, jotka tuottavat valmisteltavan asian kannalta merkityksellistä tietoa.

Mikä on keskeistä lapsivaikutusten arvioinnissa?

Lapsivaikutusten arvioinnilla kunta tunnistaa eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset lasten oikeuksien toteutumiseen lasten arjessa ja elämässä pitkällä sekä lyhyellä aikavälillä. Lapsen oikeuksien sopimus muodostaa perustan arvioinnille. Myös tilanteeseen liittyvä muu lainsäädäntö on huomioitava. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla selvitetään etukäteen, miten hanke voidaan toteuttaa lasten edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Arviointi tuottaa päätöksenteon tueksi perusteltua tietoa siitä, millainen päätösvaihtoehto olisi kokonaisvaikutuksiltaan paras lasten edun näkökulmasta. Arvioinnissa noudatetaan menettelytapoja, jotka varmistavat lapsen edun huomioon ottamisen ensisijaisena. Voit käyttää apuna Miten lapsivaikutusten arviointi käytännössä toteutetaan -muistilistaa jäljempänä.

Lasten ja nuorten oma päivystys tuotti laatua ja alensi kuluja
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite aloitti lokakuussa 2017 uuden lasten ja nuorten päivystyksen. Sen suunnitteluun kuului laaja lapsivaikutusten arviointi.
Uudessa päivystyksessä lapsia varten oli oma päivystyspuhelinnumero. Sen myötä puheluiden määrä yli kolminkertaistui. Lapsipotilaiden käyntimäärä kaksinkertaistui.
Kuitenkin hoidon tuottaminen tuli uudella mallilla edullisemmaksi kuin yhteispäivystyksessä. Lasten ja nuorten oman päivystyksen toteuttaminen vähensi sekä lasten erikoissairaanhoidon lapsipotilasmäärää että lastensairaalan hoitopäiviä.

Lapset ja nuoret perheineen kokivat hyväksi sen, että uudessa päivystyksessä oli juuri heihin erikoistunut henkilökunta. Odotustilassa ei tarvinnut pelätä esimerkiksi päihtyneitä aikuisia, joita oli tämän tästä yhteispäivystyksessä. Jo oma puhelinneuvonta toi turvallisuutta ja tuki myös kotona pärjäämistä.

Kenen tehtävä on toteuttaa lapsivaikutusten arviointi käytännössä?

Vastuu lapsivaikutusten arvioinnista kuuluu valmistelevalle viranhaltijalle tai työntekijälle. Hänen vastuullaan on kerätä kaikki tarpeellinen ja oleellinen tieto päätöksentekoa sekä lapsen/lasten edun arviointia varten. Arvioinnin käytännön toteutus voi olla myös jonkun toisen henkilön tehtävä. Vastuussa olevan viranhaltijan tulee varmistua, että arvioinnin tekijällä on tehtävään osaaminen ja riittävästi työaikaa. Hänen tulee myös harkita, keiden muiden henkilöiden asiantuntemusta ja tietoa prosessiin tarvitaan. Toteutus ei saisi jäädä vain yhden henkilön varaan.

Onko lapsivaikutusten arvioinnin toteutus vaikeaa?

Lapsivaikutusten arvioinnin toteutus ei ole vaikeaa, mutta sen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Valmistelijoilla tulee olla riittävä tieto arvioinnin syystä ja tarkoituksesta sekä taito ja osaaminen työn tekemiseen. Olennaista on noudattaa menettelytapoja, jotka varmistavat sen, että kaikki tarvittavat tiedot ja näkökohdat saadaan esiin.

Lapsivaikutusten arviointi on kunnassa jatkuva oppimisprosessi. Jos mahdollista, toteuttaminen kannattaa aloittaa suppeammista päätöksistä ja edetä laajempiin. Näin aiemmin saatua kokemusta voidaan hyödyntää seuraavissa ja laajemmissa prosesseissa. Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto kannattaa suunnitella huolellisesti. Esimerkiksi kunnan strategisilla kirjauksilla, koulutuksilla, laajalla sitoutumisella ja rohkaisevalla toimintakulttuurilla on vahva merkitys lapsivaikutusten arvioinnin edistämisessä. Kunnassa kannattaa hyödyntää THL:n tarkistuslistaa lapsivaikutusten arviointia edistävistä tekijöistä.

MUISTILISTA

Miten lapsivaikutusten arviointi käytännössä toteutetaan?

Pienimmässäkin lapsivaikutusten arvioinnissa on hyvä, että valmistelija ja asiantuntijat käyvät läpi alla olevat lapsen edun mukaiset menettelytavat. Listaa voi käyttää myös muisti- ja tarkistuslistana.

1. Tunnistakaa tarve:

Missä vaiheessa päätöksentekoprosessia ollaan nyt: mitkä asiat on jo päätetty, mihin voidaan vielä vaikuttaa? Onko vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, millaisia?
Miten lapsivaikutusten arviointi aikataulutetaan niin, että se nivoutuu oikea-aikaisesti päätöksenteon aikatauluun eikä päätöksenteko veny tarpeettomasti?
Koskettaako suunnitteilla oleva muutos/päätösesitys lapsia, nuoria tai perheitä? Jos vastaus on kyllä, lapsivaikutusten arviointi on tarpeellinen.
Ovatko mahdolliset vaikutukset suoria vai välillisiä? Jos suoria, lapsivaikutusten arviointi on välttämätön.
Vaikuttaako suunnitelma mahdollisesti heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin tai nuoriin? Jos kyllä, lapsivaikutusten arviointi on erityisen tärkeää tehdä.
Voiko suunnitelma tai päätösesitys heikentää lasten oikeuksien toteutumista? Jos kyllä, on tarpeen tehdä kattava lapsivaikutusten arviointi.

2. Tarkastelkaa, mistä on kyse:

Keitä, missä ja millaisia ovat ne lapset/nuoret, joita muutos/päätösesitys koskettaa? Onko joukossa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia?
Millaisin eri tavoin suunnitelma heitä koskettaa?
Kartoittakaa ja punnitkaa alustavasti mihin lapsen eri oikeuksiin hanke mahdollisesti vaikuttaa ja miten.
Kiinnittäkää erityistä huomiota päätösvaihtoehtojen mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin. Tunnistakaa erityisesti sellaiset, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
Arvioikaa, millaista tietoa vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan.

3. Suunnitelkaa tiedon keruu sekä lasten ja nuorten osallisuus:

Mitä ja millaista tietoa on jo olemassa? Mitä tietoa lapsilta ja nuorilta on ehkä jo kerätty aiemmin?
Mitä puuttuu? Millaista tietoa on hankittava lisää?
Mistä ja millaisista lähteistä tarvittavat tiedot voidaan saada? Huomioikaa kaikki oleellinen tutkimus- ja viranomaistieto. Huomionarvoisia lähteitä ovat mm. lapsiasiavaltuutetun vuosikirjat, tilastot, tutkimukset, kuten THL:n kouluterveyskyselyt ja FinLapset, oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin ratkaisut lapsia koskevissa asioissa, aluehallintoviraston valvontaratkaisut ja ohjeet sekä lapsioikeudelliset julkaisut.
Miten tiedot kerätään? Kuka kerää?
Erityisen tärkeää on kuulla lasten ja nuorten näkemykset asiasta. Mitä kysytään lapsilta, nuorilta ja perheiltä itseltään? Miten vastaajat tavoitetaan parhaiten? Millaisin lapsiystävällisin ja eettisin menetelmin?
Ketkä kohderyhmää tuntevat kunnan viranhaltijat ja työntekijät voisivat olla asiassa avuksi? Esim. varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön ammattilaisten asiantuntemusta kannattaa hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa.

4. Toteuttakaa tiedonkeruu ja lasten ja nuorten osallisuus:

Toteuttakaa lasten ja nuorten kuuleminen.
Kertokaa lapsille ja nuorille itse asian lisäksi myös se, mitä lapsivaikutusten arviointi on ja miksi sitä tehdään.
Hankkeen edetessä muistakaa kertoa lapsille, nuorille ja perheille kuulemisen tulokset sekä miten heidän näkemyksiään seuraavaksi hyödynnetään.
Hankkikaa kaikki tarvittava tutkimus- ja viranomaistieto.
Hyödyntäkää eri tieteenalojen osaamista vaikutusten arvioimiseksi.

5. Analysoikaa tulokset:

Mitä saitte kuulla lapsilta ja nuorilta?
Mitä merkityksellistä tietoa saitte muista tietolähteistä (tutkimus- ja viranomaistieto)?
Mitä lasten ja nuorten kannalta hyviä vaikutuksia nousi esiin eri ratkaisuvaihtoehdoissa, ja miten niitä voitaisiin vahvistaa?
Mitä ovat haittavaikutukset ja riskit, ja miten niitä voitaisiin pienentää?
Miten suunnitelma vaikuttaa erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin? Millaisella päätöksellä heihin kohdistuvia haittoja voidaan ehkäistä?
Miten lapsen oikeudet kokonaisuudessaan toteutuvat eri ratkaisuvaihtoehdoissa?
Punnitkaa lapsen etua suhteessa muihin asiassa olennaisiin etuihin ja intresseihin. Ensisijainen painoarvo on annettava lapsen edulle.

6. Dokumentoikaa lapsivaikutusten arvioinnin tulokset ja esitelkää ne päättäjille:

Laatikaa huolellisesti perusteltu esitys analyysinne tuloksista ja johtopäätöksistä päätöksentekijöille.
Esittäkää suositus siitä, millainen ratkaisuvaihtoehto edistäisi ja toteuttaisi lasten etua parhaalla mahdollisella tavalla ja miksi.
Huolehtikaa, että päätöksentekijöille suunnattu esitys on selkeä ja tiivis - heillä ei välttämättä ole aikaa tutustua joka yksityiskohtaan.
Toimittakaa päätöksentekijöille myös laajempi yhteenvetonne ja dokumentointinne lapsivaikutusten arvioinnista, jolloin se käsitellään muiden päätöksentekoasiakirjojen yhteydessä.
Kun päätös on tehty, tiedottakaa siitä ja lapsivaikutusten arvioinnin tuloksista etenkin niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka olivat mukana prosessissa.

7. Seuratkaa ja arvioikaa omaa työtänne ja arvioinnin vaikutuksia:

Arvioikaa, miten lapsivaikutusten arviointi toteutui. Saavutitteko tavoitteenne? Mikä onnistui, mikä ei?
Listatkaa, mitä seuraavassa lapsivaikutusten arvioinnissa kannattaisi toteuttaa samoin kuin tässä, ja mitä asioita kannattaisi tehdä toisin.
Arvioikaa, miten lapsivaikutusten arviointien tulos vaikutti päätöksentekoon.
Miettikää, miten arviointiprosessia voisi edelleen kehittää.
Seuratkaa, toteutuvatko ennakoidut vaikutukset ja miten.

KYSYMYS

Keitä lapsen tai lasten edun arviointi hyödyttää?