Lapsen etu arvioidaan hieman eri tavoin sen mukaan, koskeeko päätös yksittäistä lasta vai ryhmiä. Kummassakin tapauksessa kunnan tulee kuulla lapsia, hankkia kaikki tarpeellinen tieto, toimia viivyttelemättä ja perustella ratkaisunsa hyvin.
Päätöksissä ja toimissa, jotka koskevat yksittäistä lasta, lapsen etu arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Lapsen etu asetetaan etusijalle kaikissa vaiheissa. Kun käytössä ovat alle listatut menettelytavat, lapsen etu toteutuu parhaiten. Näitä menettelytapoja noudattamalla pystytään takaamaan, että lapsen etu tulee selvitetyksi sekä otetuksi huomioon ensisijaisena päätöksenteon perusteena.
Lapsella on aina oikeus ja mahdollisuus ilmaista omat näkemyksensä. Lasta on kuultava hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisella tavalla, turvallisessa ympäristössä, oikea-aikaisesti, kunnioittavasti ja sensitiivisesti. Katso tarkemmin lapsen kuulemisesta Osallisuus-osiosta. Lapsi saa tietoa prosessista ja ymmärtää kehitystasonsa mukaisesti, mistä siinä on kyse.
Tosiseikat selvitetään kunnollisesti. Viranhaltijan tai työntekijän velvollisuuksiin kuuluu hankkia kaikki tarpeelliset tosiseikat ja tiedot, joilla on lapsen edun arvioinnissa merkitystä. Tietolähteitä ovat usein lapsen itsensä lisäksi perheenjäsenet, opettajat, ystävät ja muut tilanteesta tai tapahtuneesta tietävät. Kerätyt tiedot on vahvistettava ja analysoitava, eikä mitään tietoon tullutta, merkityksellistä seikkaa saa jättää huomiotta.
Toiminta on riittävän ripeää. Aikuisen aika rientää, lapselle jo viikko tai kuukausi voi olla suunnattoman pitkä aika. Päätöksenteon viipyminen voi haitata lapsen kehitystä. Lapsia koskeville tai heihin vaikuttaville prosesseille on annettava etusija.
Käytössänne on kaikki tarvittava asiantuntemus. Kunnassanne on lasten ja nuorten kehitykseen perehtyneitä asiantuntijoita. Heiltä voivat saada apua myös ne, joilla on toisenlainen koulutus. Lapsen edun arvioinnissa tulisi mahdollisuuksien mukaan olla mukana eri alojen ammattilaisista koostuva ryhmä.
Lapsella on mahdollisuus käyttää edustajaa/avustajaa. Lapsi voi tarvita oikeudellisen edustajan tai avustajan tilanteessa, jossa tuomioistuin arvioi hänen etuaan ja määrittää sen.
Esittelette avoimesti harkinnan prosessin ja perustelette päätöksenne aina hyvin. Jokaisessa yksittäistä lasta koskevassa päätöksessä kunnan viranomaisen on pystyttävä osoittamaan, miten lapsen etu on arvioitu ja mitä muita intressejä vasten sitä on punnittu. Selkeä viestintä auttaa myös lasta ja hänen läheisiään ymmärtämään päätöksiä perusteluineen. Niiden laatiminen lisää myös henkilöstön ja työyhteisöjen omaa osaamista lapsen edun harkinnassa.
Lasta ja perhettä neuvotaan muutoksenhaussa ja kantelun laatimisessa. Kunnan viranhaltijan tai työntekijän on varmistettava, että lapsi/nuori voi halutessaan hakea muutosta tai kannella päätöksestä ja saada tähän oikeudellista apua.
Kun kunnan toiminta tai päätös vaikuttaa moneen lapseen, ryhmään tai isompiin väestönosiin, lapsen edun ensisijaisuus varmistetaan lapsivaikutusten arvioinnilla.
”Lapset” voi tässä tarkoittaa kunnan kaikkia alle 18-vuotiaita tai jotain rajatumpaa ryhmää, kuten tietyn ikäisiä, tiettyjä palveluja käyttäviä tai erityisessä elämäntilanteessa olevia lapsia tai nuoria. Lapsivaikutusten arviointi on joissain tapauksissa syytä ulottaa myös 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin aikuisiin ja sisällyttää lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaihe arvioinnin piiriin. Esimerkiksi arvioitaessa lukio- tai ammatillista koulutusta on luonnollisesti syytä tarkastella vaikutuksia myös 18 vuotta täyttäneisiin opiskelijoihin.
Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen arvioimiseen ja ensisijaiseen huomioon ottamiseen lapsia ryhmänä koskevassa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään tunnistamaan valmisteltavan päätöksen neutraalit, myönteiset ja kielteiset vaikutukset lasten oikeuksien toteutumiseen, hyvinvointiin, kehitykseen ja arkeen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vaikutuksiin, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä aina, kun kunta suunnittelee koulutusta, liikennettä, rakentamista, maankäyttöä, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita, sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluita tai mitä tahansa muuta, jos se vaikuttaa suoraan lapsiin ja nuoriin. Kunnan päätöksentekijöiden ja viranomaisten on aina kyettävä perustelemaan, miten lasten etua on arvioitu päätösten valmistelussa ja muussa viranomaistoiminnassa. Jos päätöksellä tai toimenpiteellä on mahdollisesti merkittävä vaikutus lapsiin, tarvitaan yksityiskohtainen ja kattava lapsivaikutusten arviointi.
Jos vaikutus lapsiin on välillinen eikä sitä voi pitää merkittävänä, lapsivaikutusten arviointia ei välttämättä tarvitse tehdä. On kuitenkin muistettava, että usein vasta varsinaisessa vaikutusten arvioinnissa huomataan, että vaikutuksia on, vaikka ensisilmäyksellä niitä ei olisi todettu. Jos pelkäät, että teet lapsivaikutusten arvioinnin turhaan, pelkosi on turha.
Lapsivaikutusten arviointi kuuluu ennakkoarvioinnin (EVA) perheeseen, jonka muita jäseniä ovat mm. ympäristövaikutusten ja talousvaikutusten arvioinnit. Lapsivaikutusten arviointi on myös perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia.
Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, miten jokin ratkaisu vaikuttaa lasten tai nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja oikeuksien toteutumiseen. Kun nämä vaikutukset tunnistetaan ajoissa, voidaan jo ennakollisesti vahvistaa myönteisiä vaikutuksia ja vähentää kielteisiä. Arvioinnissa hyödynnetään niin viranomais- ja tutkimustietoa kuin lasten, nuorten ja perheiden kokemustietoa. Valmistelun laatu, avoimuus ja osallistavuus lisääntyvät ja kunnan päätöksenteon tietoperustaisuus vahvistuu.
Lapsen etua arvioitaessa päämääränä on taata lapsen kaikkien oikeuksien täysimääräinen toteutuminen. Kun viranhaltijana tai työntekijänä arvioit ja punnitset yksittäisen lapsen tai lasten etua ryhmänä, on ainakin alla olevat lapsen edun kannalta olennaiset tekijät huomioitava, jotta kaikki lapsen oikeudet tulevat tarkastelluiksi. Saat apua alla seuraavista kysymyksistä.
Lapsen näkemykset (LOS 12 art., 13 art., 42 art.): Mitä mieltä ovat lapset, joita muutos koskee? Ovatko he saaneet riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa asiasta? Miten lasten näkemykset huomioidaan?
Lapsen hyvinvointi ja arki (LOS 26 art., 27 art., 31 art.): Miten päätös vaikuttaa lapsen/lasten tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen? Miten päätös vaikuttaa lapsen oikeuteen leikkiin, vapaa-aikaan, harrastuksiin, liikuntaan ja lepoon? Miten päätöksessä huomioidaan vaikutukset lapsen riittävään elintasoon ja toimeentuloon?
Identiteetti ja tausta (LOS 2 art., 8 art, 14 art., 30 art.): Miten lasten moninaisuus ja erilaiset lapsiryhmät sekä heidän ominaisuutensa ja tarpeensa huomioidaan? Ota huomioon ainakin lasten sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, kansallinen alkuperä, kieli, uskonto ja persoonallisuus. Vaikuttaako valmisteilla oleva asia eri alueilla asuviin lapsiin eri tavoin? Miten lasten yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys turvataan?
Haavoittuva asema (LOS 22 art., 23 art., 30 art.): Miten päätöksessä otetaan huomioon lapsen/lasten haavoittuva asema? Miten päätös vaikuttaa erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten köyhien perheiden lapsiin, vammaisiin, vähemmistöihin tai kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin?
Perhesuhteiden ja muiden ihmissuhteiden vaaliminen(LOS 9 art., 10 art., 15 art.): Miten päätös vaikuttaa lapsen/lasten läheisiin ja jatkuviin ihmissuhteisiin ja niiden turvaamiseen? Voiko esitys aiheuttaa lasten ja nuorten syrjäytymistä? Miten tämä ehkäistään?
Terveys (LOS 24 art.): Miten päätös vaikuttaa lapsen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen tai mahdollisuuteen saada terveydenhoitoa? Vähentääkö vai lisääkö päätös lasten sairastumis-, onnettomuus- tai tapaturmariskejä? Vaikuttaako päätös lasten terveyteen ja turvallisuuteen esimerkiksi ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvien sään ääri-ilmiöiden ja tautien leviämisen yhteydessä?
Huolenpito, suojaaminen ja turvallisuus (LOS 6 art., 16 art., 19 art., 33 art, 34 art., 36 art., 37 art.): Millaisia vaikutuksia päätöksellä on lasten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen? Miten päätös vaikuttaa lapsen kasvuympäristöön perheessä, kaverisuhteissa ja elinympäristössä? Millaisia riskejä ja haittoja sekä muita seurauksia muutoksesta, esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen, voi tulevaisuudessa aiheutua lapsen turvallisuudelle? Miten niitä ehkäistään? Miten päätös vaikuttaa lapsen yksityisyyden suojaan?
Koulutus ja varhaiskasvatus (28 art, 29 art.): Miten päätös vaikuttaa lapsen/lasten yhdenvertaiseen oikeuteen saada laadukasta opetusta tai varhaiskasvatusta?