Lapsibudjetointia voidaan ajatella kunnan lapsiystävällisyyden talousmittarina, joka edistää kunnan lapsiin liittyvien tavoitteiden toteutumista. Lapsibudjetoinnin avulla kunta voi tarkastella julkisten varojen käyttöä lapsiin kokonaisuutena – ei esimerkiksi vain yksi toimiala kerrallaan. Kun julkisilla varoilla aikaansaadut vaikutukset nähdään hallinnonalat ylittäen, myös päätöksiä varojen käytöstä tulevaisuudessa voidaan tehdä ottaen huomioon lapsen oikeudet koko kunnassa.
Kun budjettia pilkotaan ja analysoidaan, voidaan arvioida, onko resursointi riittävää suhteessa tarpeisiin. Lapsibudjetointi mahdollistaa muun muassa varojen kohdentamisen sellaisiin toimiin, jotka vähentävät myöhempien, kalliimpien palveluiden tarvetta.
YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin (nro 19) mukaan sopimusvaltioiden tulee ottaa kaikki lapsen oikeudet huomioon talousarvioprosessiensa kaikissa vaiheissa ja kaikissa hallintojärjestelmissään kansallisesti ja paikallisesti. Käytännössä tällä tarkoitetaan lapsibudjetointia.
Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan talouden tarkastelua lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsibudjetoinnin avulla jäljitetään kaikkien kunnan toimijoiden lapsiin käyttämät määrärahat.