Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa

Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa

Kunta lapsen hyvän elämän turvaajana

LUKUAIKA: 6min

Jokaisella kunnalla tehtävä on varmistaa, että sen jokaisen lapsen ja nuoren oikeudet toteutuvat. Lapsen oikeuksien tunteminen ja niiden aktiivinen edistäminen auttavat rakentamaan laadukasta hallintoa ja tarkoitustaan vastaavia palveluita.

Miten kunta edistää lapsen oikeuksia

Miten lapsen oikeuksia edistetään kunnassa:

Rakenteilla. Kunnan toiminnan tulee tähdätä siihen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on kunnassa hyvä olla. Tämä edellyttää usein lapsivaikutusten arviointia ja sitä, että erilaisissa käytännön tilanteissa pysähdytään hetkeksi miettimään asioita vielä kerran lasten ja nuorten näkökulmasta, mieluiten yhdessä heidän kanssaan.

Käytännöillä. Suuri osa kunnan viranhaltijoista ja työntekijöistä on työssään suoraan tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. Varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toisen asteen opetukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, nuorisotyöhön ja vapaa-ajanpalveluihin voidaan luoda käytännön toimintatapoja ja -malleja, jotka ottavat huomioon erityisesti lapset ja nuoret ja heidän oikeuksiensa toteutumisen. Näitä toimintatapoja voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös muualla kunnassa.

Osaamisella. Kunnan tulee varmistaa, että sen henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja taidot, joilla lapsen oikeuksia edistetään sekä päätöksenteossa ja hallinnossa että käytännössä, lapsen elämässä. Osaamista tarvitsevat myös ne viranhaltijat ja työntekijät, jotka eivät ole suoraan lasten kanssa tekemisissä. Esimerkiksi maankäytön suunnittelulla, liikenteellä sekä palvelu- ja elinkeinorakenteella on vaikutuksensa myös lapsiin.

Resursoinnilla. Lapset ja nuoret ovat kunnan tärkeitä ja korvaamattomia asukkaita, nuoria kuntalaisia. Heidän palvelemiseensa on varattava riittävät resurssit. Lapsibudjetointi on hyvä väline tarkastella resurssien käyttöä nuorten kuntalaisten hyväksi.

Yksittäisillä hankkeilla. Kun kunnassa on havaittu epäkohta tai puute, jonka korjaamiseen tarvitaan kohdennettuja, tarkkarajaisia toimia, yksittäinen hanke voi olla paras toimintapa. Hankkeiden tavoitteena on pysyvä muutos.

Mitä kunnassa tulee tietää lapsen oikeuksien sopimuksesta?

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan laintasoisesti 1991. Sopimus on Suomea sitova. Erillinen sopimus lapsen oikeuksista koettiin YK:ssa tarpeelliseksi, koska jäsenvaltioissa ajateltiin, että muissa ihmisoikeussopimuksissa ei oteta riittävästi huomioon lapsen erityisasemaa kehittyvänä, aikuisista riippuvaisena, haavoittuvana sekä erityistä suojelua ja hoivaa tarvitsevana ihmisenä. Lapsen oikeuksien sopimus kattaa kaikki lapsuuden tärkeät elämänalueet.

Sopimukseen kuuluu:

  1. oikeus terveyteen ja hyvinvointiin
  2. oikeus koulutukseen, leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan 
  3. oikeus suojeluun 
  4. oikeus osallistua omaa elämää koskeviin asioihin. 


Sopimus määrittää myös toimeenpanoa sekä huoltajien ja viranomaisten vastuita

""

Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta

Sopimuksessa on määritelty neljä yleisperiaatetta, joita tulee soveltaa sekä sellaisinaan että kaikkien muiden sopimuksessa määriteltyjen oikeuksien yhteydessä.

""

 

 

  1. Oikeus elämään ja kehittymiseen
  2. Lapsen etu
  3. Yhdenvertaisuus
  4. Osallisuus

Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia. Yhden ihmisoikeuden toteuttaminen ei oikeuta loukkaamaan toista ihmisoikeutta.

Sopimus velvoittaa siihen, että lapsen etu on harkittava lasta koskevassa asiassa. Tämä tarkoittaa, että kuntien tehtävä on kiinnittää erityistä huomiota lapsiin ja siihen, mikä on lapsen kannalta paras tapa toimia. 

Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen roolia kansalaisena ja ihmisenä. Hän ei ole vain aikuisten toiminnan kohde, vaan hänellä on oikeus osallistua yhteiskuntaan, toimia ja tulla kuulluksi.

Lapsen oikeuksien turvaaminen on arvo sinänsä, mutta samalla työ edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten tasa-arvoa, hyvinvointia, yhteiskuntarauhaa ja luonnontalouden kestävyyttä.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan julkisen vallan on tiedotettava sopimuksesta sekä aikuisille että lapsille. Oikeudet eivät toteudu, elleivät ihmiset ole niistä tietoisia. Ihmisoikeuskasvatus kuuluu Suomessa opetussuunnitelmaan, minkä lisäksi kunnat voivat vahvistaa ihmisoikeustietoisuutta muulla viestinnällä ja kampanjoilla.

Ihmisoikeuskasvatus on ennakollista oikeusturvaa: kun lapsi itse tietää omat oikeutensa, hän tunnistaa tilanteen, jossa niitä loukataan. Ennakollisella oikeusturvalla pyritään siihen, ettei oikeudenloukkauksia lainkaan tapahtuisi. Parasta ennakollista oikeusturvaa on se, että lapsen etua harkitaan aktiivisesti ja lapsen etu ohjaa viranomaisten toimintaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palveluiden ja tilojen tulee olla saavutettavia, turvallisia ja viihtyisiä. Palveluissa käytettävän kielen on oltava lapsille ja perheille ymmärrettävää.

Jälkikäteinen oikeusturva tarkoittaa niitä keinoja, joita lapset ja perheet voivat käyttää silloin, kun heidän oikeuksiaan on jo loukattu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi potilasasiamiehen, sosiaaliasiamiehen tai oikeusavustajan apua. 
Ennakollinen oikeusturva on lapselle erityisen merkityksellistä, koska juuri se takaa lapsen oikeuksien loukkaamattomuuden. Jälkikäteinen oikeusturva voi toteutuessaankin olla lapsen kehityksen tai aikakäsityksen kannalta liian hidasta.
 

Miten lapsen oikeuksien sopimusta valvotaan?

Lapsen oikeuksien sopimusta valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Suomi ja muut sopimusvaltiot raportoivat komitealle viiden vuoden välein. Raportit ja valtioiden niistä saamat palautteet ovat julkisia.

Sopimusvaltioilla on velvollisuus tiedottaa saamistaan huomautuksista kansalaisille. 

Määräaikaisraportin kokoaa Suomessa ulkoministeriö. Lausuntoja antavat järjestöt ja lapsiasiavaltuutettu. Komitea kuulee järjestöjä ja valtuutettua myös erikseen.

Sopimukseen on tehty vuosien varrella kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa, jotka tarkentavat sopimusta ja ajanmukaistavat sitä. Suomessa kaikki nämä ovat voimassa, eli myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja valitusoikeudesta. Lapsilla ja lapsiryhmillä on oikeus tehdä valituksia YK:n lapsen oikeuksien komitealle, jos he katsovat Suomen loukanneen heidän oikeuksiaan. Lapsen oikeuksien komitea antaa valitusten perusteella kannanottonsa ja tarvittaessa suosituksia valtiolle.

Sopimuksen tulkintaa ohjataan yleiskommentein, joiden kautta syvennetään ymmärrystä myös ajankohtaisista asioista. Niissä on erityisesti viranomaistahoja ohjaavia sisältöjä, kuten koulutus- ja terveysoikeuksia koskevat yleiskommentit. Yleiskommentit ovat hyödyllisiä myös kunnan päätöksenteossa.

< EDELLINEN LUKU
SEURAAVA TEEMA >