Image
Lapsen etu huomioitava ensisijaisesti

Lapsen etu

LUKUAIKA: 4min

Miten suuren osan yhteisistä euroista kuntanne käyttää lapsiin? Onko summa tiedossa? Riittävätkö eurot ja kohdistuvatko ne niin, että lapset voivat hyvin ja jokaisen oikeudet toteutuvat? Kenen tulee ymmärtää ja osata lapsibudjetointia? Sinun – ainakin, jos osallistut kunnan talousarvion valmisteluun tai siitä päättämiseen. 
 

Mitä lapsibudjetointi kunnassa tarkoittaa?

Lapsibudjetointia voidaan ajatella kunnan lapsiystävällisyyden talousmittarina, joka edistää kunnan lapsiin liittyvien tavoitteiden toteutumista. Lapsibudjetoinnin avulla kunta voi tarkastella julkisten varojen käyttöä lapsiin kokonaisuutena – ei esimerkiksi vain yksi toimiala kerrallaan. Kun julkisilla varoilla aikaansaadut vaikutukset nähdään hallinnonalat ylittäen, myös päätöksiä varojen käytöstä tulevaisuudessa voidaan tehdä ottaen huomioon lapsen oikeudet koko kunnassa.

Kun budjettia pilkotaan ja analysoidaan, voidaan arvioida, onko resursointi riittävää suhteessa tarpeisiin. Lapsibudjetointi mahdollistaa muun muassa varojen kohdentamisen sellaisiin toimiin, jotka vähentävät myöhempien, kalliimpien palveluiden tarvetta.

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin (nro 19) mukaan sopimusvaltioiden tulee ottaa kaikki lapsen oikeudet huomioon talousarvioprosessiensa kaikissa vaiheissa ja kaikissa hallintojärjestelmissään kansallisesti ja paikallisesti. Käytännössä tällä tarkoitetaan lapsibudjetointia. 

Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan talouden tarkastelua lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsibudjetoinnin avulla jäljitetään kaikkien kunnan toimijoiden lapsiin käyttämät määrärahat. 

LUE LISÄÄ

Lapsibudjetoinnissa tarkastellaan lapsiin kohdistuvia määrärahoja kokonaisuutena

Tieto siitä, että “kuntamme käyttää 35 % budjetistaan lapsiin” ei kuitenkaan vielä kerro paljon. Siksi lapsibudjetoinnin tulisi aina sisältää myös budjetti- ja vaikutusanalyysiä eli pohdintaa esimerkiksi siitä, mihin palveluihin rahaa käytetään, kuinka suuri osa euroista käytetään ennaltaehkäiseviin palveluihin ja millaista vaikutusta näillä summilla on lasten hyvinvointiin kokemusten ja tilastojen valossa. 

Lapsibudjetointi ei siis tarkoita erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena. 

Lapsibudjetoinnin tueksi rakennetussa työkalussa kunnan palvelut on jaettu ns. liikennevalomallin mukaisesti. Mallissa kunnan ennaltaehkäisevät hyvinvointi- ja terveyspalvelut on merkitty vihreällä värillä, tukevat ja tilapäiset palvelut keltaisella värillä ja korjaavat palvelut punaisella värillä. Värien lisäksi menot eritellään palvelurakenteen mukaan. 

Työkalulla voi tarkastella oman kunnan ja muiden kuntien vertailutietoja käytetyistä resursseista ja toisaalta lasten hyvinvoinnin indikaattoreista. Näin saadaan laajempi ja kokonaisvaltaisempi tietopohja lapsille resursoitujen palveluiden vaikuttavuudesta. 

Päätöksentekijän näkökulmasta sekä lapsivaikutusten arviointi että lapsibudjetointi ovat tiedolla johtamisen välineitä. Lapsibudjetointia ei voi toteuttaa ilman tehtyjen talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointia. Ilman arviointia kyse on vain budjettianalyysista. Sekä lapsivaikutusten arvioinnin että lapsibudjetoinnin tuottaman tiedon tarkoituksena on tehdä päätöksentekoprosessi – aina päätöksen ennakkovaikutusten arvioinnista ja suunnittelusta sen vaikutusten seurantaan – läpinäkyväksi lapsen oikeuksien näkökulmasta. Tämä mahdollistaa myös lapsen edun ensisijaisen huomioonottamisen talouspäätöksiä tehtäessä. 

Miten päästä alkuun lapsibudjetoinnissa?

MUISTILISTA

Määrittäkää, mitä haluatte kunnassanne saada aikaan lapsibudjetoinnilla. Keskustelkaa, mikä juuri teille on oleellista.

Konkreettisia askeleita lapsibudjetoinnin käynnistämiseksi kunnassa löytyy sekä valtioneuvoston kanslian teettämästä lapsibudjetointiraportista että nykytilan kartoituksen lapsibudjetointia käsittelevän indikaattorin tasokuvauksista.

Image

Mikä on lapsibudjetoinnin ensisijainen käyttötarkoitus (ennakoiva taloussuunnittelu vai toteutuneiden talouden lukujen tarkastelu)?

Image

Miten usein lapsibudjetointia tehdään (epäsäännöllisesti, säännöllisesti)?

Image

Onko tuotettu tieto pääosin omaan käyttöön, vai tarvitaanko vertailutietoa muista kunnista?

Image

Millä tasolla palvelurakenne kuvataan (esimerkiksi pelkkä JHS-tason luokittelu vai kokonaisvaltainen tarkastelu sisältäen lisäksi liikennevalomallin ja suorat, välilliset ja kollektiiviset kustannukset)?

Image

Kuka ensisijaisesti käsittelee lapsibudjetoinnin tuloksia? 

Image

Kuka viime kädessä vastaa lapsibudjetoinnin toteuttamisesta ja millä resursseilla?

KYSYMYS
Millaista hyötyä lapsibudjetointi tuottaa?
  1. Tietoa päätöksenteon tueksi?
  2. Mahdollisuuden kohdentaa varoja tehokkaasti?
  3. Kokonaiskuvan varainkäytöstä nuorimpien kuntalaisten hyväksi?
  4. Työvälineen tavoitteiden toteutumisen seurantaan?