Lapsibudjetointi näyttää kunnan lapsiystävällisyyden euroina

Tieto siitä, että “kuntamme käyttää 35 % budjetistaan lapsiin” ei kuitenkaan vielä kerro paljon. Siksi lapsibudjetoinnin tulisi aina sisältää myös budjetti- ja vaikutusanalyysiä eli pohdintaa esimerkiksi siitä, mihin palveluihin rahaa käytetään, kuinka suuri osa euroista käytetään ennaltaehkäiseviin palveluihin ja millaista vaikutusta näillä summilla on lasten hyvinvointiin kokemusten ja tilastojen valossa. 

Lapsibudjetointi ei siis tarkoita erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena. 

Lapsibudjetoinnin tueksi rakennetussa työkalussa kunnan palvelut on jaettu ns. liikennevalomallin mukaisesti. Mallissa kunnan ennaltaehkäisevät hyvinvointi- ja terveyspalvelut on merkitty vihreällä värillä, tukevat ja tilapäiset palvelut keltaisella värillä ja korjaavat palvelut punaisella värillä. Värien lisäksi menot eritellään palvelurakenteen mukaan. 

Työkalulla voi tarkastella oman kunnan ja muiden kuntien vertailutietoja käytetyistä resursseista ja toisaalta lasten hyvinvoinnin indikaattoreista. Näin saadaan laajempi ja kokonaisvaltaisempi tietopohja lapsille resursoitujen palveluiden vaikuttavuudesta. 

Päätöksentekijän näkökulmasta sekä lapsivaikutusten arviointi että lapsibudjetointi ovat tiedolla johtamisen välineitä. Lapsibudjetointia ei voi toteuttaa ilman tehtyjen talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointia. Ilman arviointia kyse on vain budjettianalyysista. Sekä lapsivaikutusten arvioinnin että lapsibudjetoinnin tuottaman tiedon tarkoituksena on tehdä päätöksentekoprosessi – aina päätöksen ennakkovaikutusten arvioinnista ja suunnittelusta sen vaikutusten seurantaan – läpinäkyväksi lapsen oikeuksien näkökulmasta. Tämä mahdollistaa myös lapsen edun ensisijaisen huomioonottamisen talouspäätöksiä tehtäessä.