Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Julkisen vallan on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle, kasvulle ja kehitykselle. Kehitykseen kuuluvat fyysinen, henkinen, hengellinen, moraalinen, psykologinen ja sosiaalinen kehitys.
Ihmisen hyvän elämän pohja luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus terveyteen, turvaan, oppimiseen, leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan. Suomessa useat näistä oikeuksista toteutuvat monien lasten elämässä hyvin. Niiden toteutuminen ei ole itsestään selvää, vaan jatkuvan ja suunnitelmallisen työn tulos. Merkittävä osa tästä työstä tehdään kunnissa esimerkiksi osana varhaiskasvatuksen, oppilaitoksen ja nuorisotoimen työtä.
Lapsen elämän, henkiinjäämisen ja kehittymisen taustalla on monia tekijöitä, jotka joko suojaavat lasta tai ovat hänelle riski. Voimavarojen tukeminen ja riskien tunnistaminen on tarpeen lapsen syntymästä lähtien, jotta lapsen kasvua ja kehittymistä voidaan tukea juuri tätä lasta ja perhettä auttavin toimin.
Oikeus elämään ja kehittymiseen
Ihmisen hyvän elämän pohja on lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsi tarvitsee suojaa uhkilta ja vaaroilta, mutta myös monenlaista tukea kehittymiseen. Hyvään lapsuuteen kuuluvat myös leikki, ilo ja oppiminen.
Miten kunta mahdollistaa lapsen kehittymisen täyteen mittaansa
Edistääkö kuntanne pienten ja isompienkin lasten vapaata leikkiä sisällä ja ulkona? Ovatko nuoret tervetulleita viettämään vapaa-aikaa julkisiin ja yhteisiin tiloihin? Onko kaikille tarjolla harrastusmahdollisuuksia?
Kunnilla on vastuu pienten ja nuorten asukkaidensa yleisestä turvallisuudesta. Ovatko esimerkiksi leikki- ja liikuntapaikat sellaisia, että tapaturmariski on mahdollisimman pieni? Ovatko julkiset tilat ja kadut turvallisia myös iltaisin? Onko liikenne suunniteltu niin, että kävelevä, pyöräilevä tai skeittaava lapsi tai nuori suoriutuu retkeltään terveenä ja turvallisesti kotiin?
Lasten ja lapsiryhmien tilanteet vaihtelevat. Jonkun vaarallisin paikka on koti, toista uhkaavat kiusaajat koulussa, kolmas jää pois harrastuksesta epäasiallisen kohtelun takia. Erilaisten lasten ja tilanteiden tunnistaminen vaatii kunnan viranhaltijoilta ja työntekijöiltä laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä.
Monen lapsen elämää varjostaa henkinen ja fyysinen väkivalta, köyhyys ja jatkuva huoli selviytymisestä. Kunnan palvelut voivat olla ratkaisevan tärkeitä.
Kuinka varmistetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on turvallinen aikuinen rinnallakulkija silloin, kun itsellä tai omilla vanhemmilla tai perheessä on muutoin vaikeaa?
Tässä osiossa kerrotaan, miten lapsiystävällinen kunta varmistaa jokaiselle nuorelle kuntalaiselle parhaan mahdollisen lapsuuden ja nuoruuden, oikeuden turvalliseen kasvuun ja kehitykseen.
Mihin perustuu lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen?
YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sitä täydentävät yleiskommentit määrittävät, että lapsella on oikeus mahdollisimman turvattuun ja hyvään elämään. Sopimus on Suomessa voimassa kuin laki.
Oikeuden elää ja kehittyä tulee toteutua lapsen eri elämänalueilla, joista kustakin lapsen oikeuksien sopimus säätää tarkemmin. Sopimuksen osa-alueita ovat terveydenhuolto, koulutus, lastensuojelu, vapaa-ajanpalvelut ja kulttuuri.
Kehittyminen tarkoittaa, että jokainen yksilö saa kehittyä kykyjensä mukaan ja mahdollisimman täysimääräisesti.
Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus kehityksensä kannalta riittävään elintasoon ja maksuttomaan peruskouluun. Julkisen vallan tulee ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä ja tukea nuorta peruskoulun jälkeisiin opintoihin.
Lapsella on oikeus myös lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämyksiin. Kaikki lapsen kehitystä ja kasvua vaarantava toiminta on kielletty. Lapsella on oikeus olla joutumatta minkäänlaisen henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.