Joku aikuinen, jolle voi kertoa kaiken.
Tunne, etten ole yksin.
Turvallinen ja siisti koti.
Hauskoja hetkiä, jolloin ei tartte stressata.
Rakkautta ja ystävyyttä paljon enemmän.
Ihminen, joka ei koskaan jätä mua.
Lähde: Pelastakaa Lapset ry, Arjesta voimaa -hanke
Väkivalta voidaan ehkäistä, ja siihen voidaan ja pitää puuttua. Lapsen oikeuksien sopimukseen sitoutunut valtio vastaa siitä, että lapsen oikeus turvalliseen elämään toteutuu. Kuntien viranhaltijoilla ja työntekijöillä on tässä keskeinen rooli: he ovat niitä luotettavia aikuisia, joita lapsi kohtaa arjessaan, joille hän voi puhua ja joilla on keinot auttaa.
Turvataitokasvatuksella tarkoitetaan lasten ja nuorten omien voimavarojen, myönteisen kehonkuvan ja itsetunnon sekä selviytymiskeinojen vahvistamista. Turvataitokasvatusta voidaan antaa eri ikä- ja kehitysvaiheissa eri tavoin. Tarkoitus on antaa lapselle keinoja ja taitoa suojella itseään ja puolustaa omia rajojaan. Turvataitokasvatuksessa on kuitenkin syytä tehdä selväksi, että vastuu väkivallasta on aina tekijällä. Väkivaltaa ei milloinkaan oikeuta se, että uhri ei ole voinut puolustautua.
Kiusaamisen ja muun väkivallan vastainen työ alkaa jo lapsen ollessa aivan pieni. Sitä voidaan tukea neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä voidaan kunnissa tehdä sosiaalipalveluna yhteistyössä neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun kanssa. Kun kunta käyttää voimavaroja perhetyöhön ja muuhun ennaltaehkäisevään varhaiseen tukeen, tämä työ vähentää korjaavien palvelujen tarvetta, parantaa lasten ja perheiden elämänlaatua sekä antaa kokemuksia pärjäämisestä.
Väkivallan vastaisen työn tulisi olla sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa systemaattista ja näkyvää.
Kun kasvattajat tukevat lapsen sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä ja ryhmässä toimimista, väkivaltaisen käytöksen riski pienenee merkittävästi.
Oppilaitosten yhteisöllisellä oppilas- ja opiskeluhuoltotyöllä on tärkeä rooli kiusaamisen ja muun väkivallan vastaisessa toiminnassa, väkivallan kohteiden hoidossa ja sen tekijöiden auttamisessa eroon tuhoisista käyttäytymismalleista. Useiden kymmenien kuntien alueella on myös Ankkuritoimintaa. Sen tarkoituksena on tukea ja auttaa 15─20-vuotiaita rikokseen syyllistyneitä nuoria rikoskierteen katkaisemisessa monialaisen työn keinoin. Useilla rikoksia tehneillä nuorilla on kokemuksia sekä väkivallan kohteeksi joutumisesta että väkivallan tekemisestä.
Kunta voi omassa viestinnässään edistää väkivallattomuutta näkyvästi ja proaktiivisesti. Turvallinen kunta, jossa kaikelle väkivallalle on ehkäisykeinot, on ylpeyden aihe.
Lähde ja lisätietoa aiheesta: Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma 2020; erityisesti luvut 7 ja 9.
”Voisivatko kuraattori ja psykologi olla aktiivisesti mukana koulun arjessa, etteivät olisi vaan omassa huoneessa? Että tuntisivat nekin oppilaat, jotka eivät olisi ’asiakkaina’. Psykologille ja kuraattorille meneminen tuntuu leimaavalta. Menemisen kynnystä voisi madaltaa muuttamalla palvelujen nimeä, esimerkiksi ’juttelukaveri’.” Näkemys nuorten työpajasta