Kuulun joukkoon, olen tärkeä ja vaikutan

Osallisuus

Erilaisia lapsia palvelevat erilaiset mallit

LUKUAIKA: 4min

Osallisuus on niin hiljaisten kuin sanavalmiiden, vieraskielisten kuin suomea puhuvien ja vammaisten sekä vammattomien lasten oikeus. Osallisuuden tulee olla inklusiivista eli erilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat osallisuutensa toteuttamiseen erilaisia malleja.
 

Osallisuus on esteiden raivaamista ja räätälöityä tukea

Osallisuus ei kuulu vain reippaille, ulospäinsuuntautuneille ja sanavalmiille lapsille ja nuorille. Se kuuluu yhtä lailla ujoille, hiljaisille ja vetäytyville. Osallisuus kuuluu myös heille, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään esimerkiksi puhuen tai kirjoittaen tai suomen kielellä.


Lapset ja lapsiryhmät ovat keskenään monenkirjavia. Alle 18-vuotiaiden ryhmään kuuluvat yhtä lailla vauva tai taapero kuin aikuisuutta lähestyvä 17-vuotias. Lapset elävät hyvin erilaisissa todellisuuksissa: köyhyys, sairaudet ja perheiden ongelmat vaikuttavat lapsiin. Myös yksinäisyys tuottaa haavoittuvuutta. Esteitä joudutaan aina raivaamaan, jotta jokaisen osallisuus voisi toteutua.

Syrjintä kahlitsee ja lamauttaa

Jo syrjinnän pelko kahlitsee. Nuori ei uskalla tulla mukaan, jos hän pelkää toisten ennakkoluuloja. Hän ei tohdi olla aktiivinen ja näkyvä. Nuorisobarometrin (2014) mukaan enemmistö kaikista nuorista kokee tulleensa jossain elämänsä vaiheessa syrjityksi.

Talousongelmat syrjäyttävät. Rahanpuute voi estää osallistumasta toisten nuorten tekemisiin.

Syrjäinen asuinpaikka voi estää osallisuutta. Nuori voi jäädä paitsi esimerkiksi harrastuksista ja kaveripiireistä.

Osallistumiseen tarvitaan riittävästi itsetuntoa, tietoa ja vuorovaikutustaitoja. Hyvät kokemukset rohkaisevat, huonot voivat lamauttaa ja estää yrittämästä uudelleen.

Kunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen toteutuu. Valmiita, kaikille soveltuvia ja joka tilanteessa käyttökelpoisia malleja ei ole. Kunnan tulee varmistaa esimerkiksi vammaisten, toimintarajoitteisten, pitkäaikaissairaiden, vähemmistöihin kuuluvien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osallisuusoikeuksien toteutuminen. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

Otetaan huomioon, että yksi kuulemisen tapa ei tavoita kaikkia. Näkemysten keräämiseen on tarjolla lukuisia menetelmiä. Hanki niistä tietoa! Eri menetelmien avulla voidaan kuulla myös lapsia, jotka eivät pysty vastaamaan kyselyihin, osaa kieltä tai tuota puhetta. 

Pienten lasten ja vieraskielisten kuulemisessa voit käyttää vammaisten henkilöiden tarpeisiin kehitettyjä apuvälineitä (kuvatyökalu, keskustelumatto, voimauttava vuorovaikutus). Katso tarkemmin: http://papunet.net/materiaalia/

Lapselle ja nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden kehittymistä ja säilymistä tuetaan erityisesti silloin, kun lapsi tai nuori on sijoitettu syntymäkodin ulkopuolelle.

Julkisten tilojen ja julkisen liikenteen suunnittelussa kysytään näkemyksiä erityisesti liikuntarajoitteisilta lapsilta ja nuorilta.

Kun haetaan ehdokkaita edustuksellisiin osallisuusrakenteisiin, kuten nuorisovaltuustoon, oppilaskuntien hallituksiin tai lapsiparlamentteihin, rohkaistaan mukaan erilaisista taustoista tulevia nuoria ja kaikkien sukupuolien edustajia. Pidetään huolta, että esimerkiksi eri kielillä tai tavoilla kommunikoivilla lapsilla on todellinen mahdollisuus osallistua edustuksellisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että heille järjestetään tilanteesta riippuen esimerkiksi tulkki tai tukihenkilö oppilaskunnan kokouksiin. 

Kunnan osallisuus- tai vuorovaikutussuunnitelmissa otetaan erityisesti huomioon haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. 

Yksinäisyydestä on vaikeaa ponnistaa osallisuuteen – varsinkin, jos sitä joutuu yrittämään yksin. Kunnan toimijat pyrkivät tunnistamaan yksinäisyyden ja etsimään siitä ulospääsyä yhdessä lapsen tai nuoren kanssa. 

Mennään lasten luo. Tavoitamme silloin sellaisia lapsia, jotka eivät välttämättä tule järjestettyihin tilanteisiin tai tilaisuuksiin. Aikuiset voivat mennä lasten luo tapaamaan esimerkiksi koululuokkia tai päiväkotiryhmiä. Lapsia voi mennä tapaamaan myös heille itselleen tyypillisiin vapaa-ajanviettopaikkoihin. 

Kysymys
Mistä löydän lapsia ja nuoria kuultaviksi?
  1. Päiväkodista, koulusta, ammattioppilaitoksesta?
  2. Seuroista, kerhoista, yhdistyksistä?
  3. Ostarilta, kauppakeskuksesta, asemalta, nuorisotalolta?
  4. Netistä: Instasta, Snapchatista, Tiktokista? 
< EDELLINEN LUKU
SEURAAVA LUKU >
Lähteet ja lisätietoa
Hyödyllisiä linkkejä aiheesta