Indikaattorit

Osallisuutta edistetään vain rajoitettujen, edustuksellisten ryhmien tai muutenkin aktiivisten lasten ja nuorten osalta. Osallisuuteen lasten arjen elinympäristöissä ei kiinnitetä erityistä huomiota.

Osallisuuden edistäminen on kuvattu kuntakohtaisissa tai koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa sekä varhaiskasvatussuunnitelmissa. Osallisuus on kuvattu kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuutena kunta- ja yksikkökohtaisissa opetussuunnitelmissa.

Osallisuuden edistäminen on kuvattu kuntakohtaisissa tai koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa sekä varhaiskasvatussuunnitelmissa. Osallisuuden edistämistä tarkastellaan lisäksi poikkihallinnollisesti siten, että kaikki toimialat osallistuvat osallisuuden kasvun edistämiseen, myös yksittäistä lasta koskevissa asioissa.

Kunnassa on selkeät vastuut osallisuuden edistämiselle, ja sitä tuetaan lasten ja nuorten kaikissa kasvuympäristöissä. Ammattilaisia myös koulutetaan osallisuuden edistämisessä. Osallisuuden edistäminen on kuvattu kuntakohtaisissa tai koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa sekä varhaiskasvatussuunnitelmissa. Suunnitelmissa huomioidaan osallisuuden edistäminen eri ikäkausina ja kehitysvaiheissa.

Osallistumisen alustoja ja kanavia ei kartoiteta eikä niihin liittyviä toimintoja suunnitella kootusti. Toiminnot ovat sattumanvaraisia.

Kunnassa tehdään arvio, millaiset lapset ja lapsiryhmät eivät pääse osallistumaan.

Kunnassa tunnistetaan haavoittuvassa asemassa olevat lapset, jotka elävät esimerkiksi syrjinnän vaarassa, köyhyydessä tai perheissä, joissa on kasautuneita vaikeuksia. Heidän osallistumisensa esteiden poistamiseen ja osallisuuden edistämiseen liittyvää työtä tehdään koordinoidusti.

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja lapsiryhmien osallistumisen esteiden poistamiseen ja osallisuuden edistämiseen liittyvää työtä tehdään ja arvioidaan koordinoidusti yhdessä kunnan hallinnonalojen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Henkilökunnan osaamista asian suhteen kehitetään systemaattisesti. Lapset ja nuoret voivat antaa palautetta osallistumisestaan, ja tähän rohkaistaan aktiivisesti eri ympäristöissä.

Kuntaan on luotu lain edellyttämät edustukselliset toimielimet. Koulutuksen lainsäädännössä kuvatut oppilas- ja opiskelijakunnat ovat olemassa. Kokousten lisäksi muuta toimintaa ei juuri ole.

Edustukselliset toimielimet ovat toiminnassa ja niiden toimintaan on varattu resursseja. Toiminta ei ole vielä löytänyt vaikuttavaa muotoa. Rakenteet eivät tue toimielinten jatkuvuutta ja kehitystä.

Nuvalla ja lapsiparlamentilla on aidot vaikutusmahdollisuudet kunnan toimintaan, mutta ei (ainakaan merkittävää) omaa resurssia käytössä tai valtaa päättää esimerkiksi nuorisopalvelujen resursseista. Nuvan edustajilla on vähintään läsnäolo-oikeus kunnanvaltuuston kokouksissa. Ryhmien ulkopuolisten nuorten osallisuutta ei ole erityisesti pohdittu.

Nuvalla, oppilaskunnilla ja lapsiparlamentilla on aidot vaikutusmahdollisuudet kunnassa. Kunta osoittaa toimintaan tarvittavat resurssit. Nuvan edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuuston ja lautakuntien kokouksissa ja he saavat tähän tarvitsemansa tuen. Kunta mahdollistaa sen, että nuva voi allokoida resursseja haluamiinsa kohteisiin. Kunta kiinnittää huomiota siihen, että näihin edustuksellisiin rakenteisiin tulisi mukaan eri taustoista tulevia lapsia ja nuoria. Oppilaskunnat, nuvat ym. saavat äänensä kuuluviin kunnallisissa / paikallisissa päätöksentekoelimissä.

Kuuleminen on satunnaista. Kunnassa on vain yksittäisten viranhaltijoiden toteuttamia osallisuuteen liittyviä toimintoja. Kunnassa saattaa olla ajattelu- tai toimintatapoja, jotka haittaavat eri-ikäisten lasten ja nuorten näkemysten esiin tuomista tai lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa.

Kunnassa on jonkin verran osallisuusrakenteita, mutta niiden käytännön merkitys riippuu toimialasta tai yksiköstä. Kunnassa on tunnistettu tarve luoda järjestelmiä alle kouluikäisten lasten kuulemiseen. Osallisuustyötä ei vielä ohjata kuntatasoisesti.

Kunnassa on systemaattisesti käytössä joitakin osallisuusrakenteita. Kunnassa on kiinnitetty huomiota osallisuusrakenteiden monipuolisuuteen, alle kouluikäisten kuulemiseen sekä yksittäistä lasta koskeviin kuulemisen käytäntöihin. Osallisuustyötä on tarkasteltu koko kunnan tasolla ja siihen on osoitettu jonkin verran resursseja (aika, budjetti, henkilötyö). Osallisuuden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan.

Kunnassa on systemaattisesti käytössä monenlaisia osallisuusrakenteita, jotka mahdollistavat aktiivisen vuoropuhelun eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa pistemäisen kuulemisen sijaan. Edustuksellisten rakenteiden ohella kunnassa on erilaisia osallisuusrakenteita (kuulemistilaisuudet, digitaaliset alustat, palautejärjestelmät yms.) myös yksittäistä lasta koskeviin kuulemisen käytäntöihin. Alle kouluikäisten osallisuuteen on luotu omat rakenteet. Kunta varmistaa, että lasten osallistumiseen ja kuulemiseen on käytettävissä riittävästi resursseja (aika, budjetti, henkilötyö) ja että edustuksellisiin rakenteisiin tulee mukaan eri taustoista tulevia, moninaisia lapsia ja nuoria.

Palautetta kunnan palveluista ei juuri kerätä lapsilta. Palautteenkeruun lapsiystävällisyyteen ei kiinnitetä erityistä huomiota.

Palautetta kunnan palveluista kerätään lapsilta satunnaisesti, ja kunnassa on yksittäisiä lapsiystävällisiä palautteen keruun tapoja.

Kunnan palveluissa on useita lapsiystävällisiä palautteen keruun tapoja. Palautteen keruun monikanavaisuuden, saavutettavuuden, esteettömyyden ja vuoropuhelun merkitykseen on kiinnitetty huomiota.

Kunta varmistaa rakenteilla ja toimintatavoilla systemaattisen, ikätasoisen ja lapsiystävällisen palautteenkeruun palveluistaan. Palautemekanismien vaikuttavuutta tarkastellaan. Palautetta antaneille lapsille viestitään, mitä vaikutusta heidän antamallaan palautteella on. Kunta kiinnittää erityistä huomiota palautteenkeruun monikanavaisuuteen, saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja vuoropuhelun merkitykseen. Myös nimetöntä palautetta on mahdollista antaa. Eri toimialat kehittävät palautemekanismeja yhdessä.

Lapset mielletään toiminnan kohteiksi. Lapsia kuullaan teknisellä toimialalla lakisääteiset velvollisuudet täyttäen, mutta kuulemisen menetelmiin tai prosessin lapsiystävällisyyteen ei ole kiinnitetty huomiota.

Kunnassa on toteutettu kuulemisia lapsille ja nuorille tärkeiden julkisten tilojen, kuten leikkipuistojen, lähiliikuntapaikkojen, koulurakennusten tai lähimetsien osalta ja prosessin lapsiystävällisyyteen on kiinnitetty huomiota.

Kunnassa on rakenteita sille, miten lapsia ja nuoria kuullaan teknisellä toimialalla. Tähän on kehitetty useampia kuin yksittäisiä menetelmiä. Kuulemisia on toteutettu suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osalta. Kuulemisen huomiointia on dokumentoitu.

Kunnassa on suunnitelma sille, miten lapsen kuuleminen toteutetaan teknisellä toimialalla. Lapset ja nuoret huomioidaan erityisenä ryhmänä erilaisia suunnitelmia laadittaessa. Kaavatyössä tämä näkyy esimerkiksi kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyissä. Kuulemista toteutetaan paitsi lasten toimintaympäristöjen, myös yleisemmän yhdyskuntasuunnittelun osalta. Kuulemisia toteutetaan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kunnassa on lasten omaan kokemustietoon pohjautuva arviointi siitä, että lasten näkemykset on huomioitu. Lasten kuulemisen laatu on dokumentoitu lapsia koskettavissa päätöksissä.

Lasten toimijuutta järjestöissä ei tunnisteta. Järjestöjen toiminnot toteutetaan aikuisvetoisesti.

Lasten osallistumista tuetaan kunnassa ja se otetaan huomioon järjestöavustuksissa.

Lasten osallistumisoikeuksien toteutumista arvioidaan järjestötoiminnassa. Tämä otetaan huomioon kunnan järjestöavustuksissa ja toimitilojen myöntämisessä. Kunta tukee lasten omaehtoista toimintaa.

Lasten osallistumisoikeuksien toteutumista arvioidaan ja tämä huomioidaan järjestöjen tukemisessa. Kunta rohkaisee nuorten omaehtoista toimintaa ja tukee tätä harrastetiloja ja resursseja myöntämällä. Harrastusten tulisi myös olla ilmaisia tai hyvin edullisia. Toimintamahdollisuuksista tiedotetaan lapsille ja nuorille heidän kasvuympäristöissään ja käyttämissään palveluissa.

Lasten vertaissuhteiden tukemiseen ei kiinnitetä kunnassa erityistä huomiota.

Lasten vertaissuhteiden merkitys on tunnistettu koko kunnan tasolla. Lasten vertaissuhteita tuetaan yksittäisissä kasvuympäristöissä.

Lasten vertaissuhteita tuetaan useimmissa kasvuympäristöissä. Lasten yksinäisyyttä käsittelevät kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset analysoidaan, ja niiden pohjalta tehdään toimenpiteitä. Lasten ja nuorten parissa työskentelevillä aikuisilla on pääsääntöisesti riittävä ymmärrys lasten ja nuorten vertaissuhteista ja erilaisista ryhmäilmiöistä. Syrjinnälle ja vertaissuhteiden puuttumiselle alttiit ryhmät tunnistetaan.

Rakenteilla ja toimintatavoilla varmistetaan, ettei yksikään lapsi jää yksin. Lasten yksinäisyyttä käsittelevät kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset analysoidaan, ja yksinäisten lasten pieneenkin määrään reagoidaan. Lasten ja nuorten parissa työskentelevillä on riittävä ymmärrys ja menetelmäosaaminen lasten ja nuorten vertaissuhteista ja niiden edistämisestä sekä erilaisista ryhmäilmiöistä. Vertaissuhteissa otetaan huomioon verkkoympäristöt.