Kuva
”Lapsiystävällinen kunta kuulosti alussa helpolta: totta kai olemme lapsiystävällisiä, mitä muutakaan voisimme olla! Mutta kun työ pääsi alkuun, huomasimme, että konkreettista tekemistä onkin melko lailla”, kertoo suunnittelija Eija Ruohomäki. Hän on toiminut Oulun kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorina alusta eli vuodesta 2016 lähtien.
Oulussa yhdeksi keskeiseksi Lapsiystävällinen kunta -työn kohteeksi valittiin lapsivaikutusten arvioinnin juurruttaminen kaikkiin tarpeellisiin suunnitelmiin.
”Lapsivaikutusten arvioinnista oli kivaa kertoa infoissa kaupungin henkilöstölle ja päättäjille. Eihän kukaan vastusta sellaista, että kuullaan lapsia, otetaan heidät huomioon ja mietitään, mikä on heille eduksi. Mutta nopeasti tulivat vastaan ihan oikeat haasteet: jos todella haluamme olla lapsiystävällisiä, miten se näkyy tässä tai tuossa asiassa?”
Lapsivaikutusten arviointi on monelle viranhaltijalle ja kuntapäättäjälle tuttu käsite, mutta sen tarkempi merkitys voi olla vielä epäselvä. Luullaan, että arvioinniksi riittää pari tekstiriviä esittelijän muistiossa, tai että lasten oma mielipide on sama kuin arvioinnin lopputulos. Joskus otaksutaan, että lasten näkökulman esiin nostaminen sulkee pois muut näkökulmat tai että nuorisovaltuuston lausunto ajaa saman asian.
“Lapsiystävällinen kunta -mallin ansiosta Oulussa tehdään nyt lapsivaikutusten arviointeja yhä järjestelmällisemmin osana päätösvalmistelua esimerkiksi talousarvioprosessiin liittyen. Arviointien ansiosta lapsen etu tulee selkeämmin esille.”
Oulussa onnistumisen avaimeksi osoittautui hallinnon organisointi. Lapsiystävällinen kunta -ohjausryhmä on kaupunginjohtajan nimittämä. Se koostuu johtajista, päälliköistä ja asiantuntijoista, ja sillä on suora yhteys kaupunginhallitukseen. Ohjausryhmä vastaa Lapsiystävällisen kunnan ohella kaupungin yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja osallisuusasioista. Ohjausryhmän alaisuudessa käytännön työtä teki UNICEF-työryhmäksi kutsuttu ryhmä.
”Ohjausryhmän ansiota on, että työ todella eteni kaikilla asiaan kuuluvilla hallinnonaloilla ja päätöksenteossa. Olen tyytyväinen johdon tukeen. Se takasi työn onnistumisen.”
Tavoitteena oli nivoa lapsivaikutusten arviointi työvälineenä kunnan aiempiin sitoumuksiin ja sen keskeisiin, jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten avoimen hallinnon toimintaperiaatteeseen ja budjettivalmisteluun. Se onnistui: Oulun kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 2019 toimintamallin, joka liittää lapsivaikutusten arvioinnin kunnan toiminta- ja talousarviovalmisteluun.
”Arviointeja tehdään nyt järjestelmällisesti, ja niiden määrää on tarkoitus kasvattaa”, Eija Ruohomäki sanoo.
Oulu on ollut mukana Lapsiystävälinen kunta -mallissa vuodesta 2016 ja saanut jo kaksi Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta. Kehittämistyö Oulussa jatkuu edelleen.
Teksti: Johanna Korhonen
Kuva: © UNICEF/Maiju Pohjanheimo