Kuva
Varhaiskasvatuksen suunnittelija Anette Lehtonen aloitti Nokian kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorina 2018. ”Ryhdyin työhön mielelläni, koska tunnistin, että UNICEFin arvopohja vastaa omaani”, Lehtonen sanoo.
Lapsiystävällinen kunta -työ aloitettiin kysymällä kaikilta peruskoululaisilta, mikä Nokialla oli heidän mielestään hyvin ja missä olisi parannettavaa. Jo aiemmin lapsilta ja nuorilta oli kysytty, mitä lapsiystävällisyys heidän mielestään tarkoittaa. Lasten ja nuorten mielestä se liittyi ainakin turvallisuuteen, ympäristöön, vuorovaikutukseen ja liikenteeseen. Tältä pohjalta osattiin kysyä jo tarkemmin. Opettajia pyydettiin kirjaamaan ylös myös hiljaisimpien lasten yksittäiset havainnot, esimerkiksi kokemukset syrjinnästä.
”Meillä on nyt hyvä pohjatyö tehtynä, ja kunnassa ymmärretään lapsen oikeuksien toteuttamisesta jo paljon.”
Lapsilta ja nuorilta saatiin paljon näkemyksiä ja ehdotuksia. He toivat esiin sen, että vaikka harrastusmahdollisuuksia on yleisesti ottaen Nokialla hyvin, vammaisille niitä oli tarjolla heikommin. Lapset ja nuoret olivat havainneet rasismia. He tarjoutuivat itsekin auttamaan erilaisten kiusaamistilanteiden selvittelyssä.
"Lapset pyysivät myös, että kesäisin uimarantojen roskikset tyhjennettäisiin useammin ja roskiksia laitettaisiin lisää, koska lapset olivat nähneet aikuisten jättävän roskiaan täyden astian viereen. Samoin lapset halusivat, että aikuiset valvoisivat erilaisten sääntöjen noudattamista paremmin, ja toivoivat parempia valoja tiettyjen alueiden pyöräteille.”
Lapsiystävällisyys kunnan ohjaaviin suunnitelmiin
Nokia otti ensimmäiseksi tehtäväkseen saattaa oma koneistonsa kuntoon: lapsiystävällisyys on koko kunnan asia. Tähän tarvitaan sitouttamista ja viestintää. Lapsiystävällinen kunta -työn teemat vietiin heti alussa kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, mutta myös muihin keskeisiin asiakirjoihin ja suunnitelmiin. Ne liittyivät esimerkiksi kestävään kehitykseen, ravitsemukseen ja kotouttamiseen.
”Meillä on nyt hyvä pohjatyö tehtynä, ja kunnassa ymmärretään lapsen oikeuksien toteuttamisesta jo paljon. Tietoisuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet hienosti", Lehtonen sanoo.
”Seuraavaksi keskitymme kehittämään lapsivaikutusten arviointia työkaluna eri toimialoilla – mitä se konkreettisesti tarkoittaa etenkin niissä asioissa, joissa ei olla lasten ja nuorten kanssa tekemisissä suoraan, vaan työ vaikuttaa heihin välillisesti” Anette Lehtonen sanoo.
Tällaisia aloja ovat esimerkiksi hallinto, kaupunkisuunnittelu, liikenne- ja ympäristötoimiala.
Nokia on aloittanut Lapsiystävällinen kunta -mallissa 2019. Kehittämistyö kunnassa jatkuu.
Teksti: Johanna Korhonen
Kuva: © UNICEF/Rami Marjamäki