Usein kysyttyjä kysymyksiä toimintasuunnitelmasta

UNICEFin tavoiteohjeiden lisäksi on syytä pitää mielessä, että oikeanlainen tavoite tai toimenpide tähtää rakenteelliseen ja pitkäjänteiseen muutokseen lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Tällaisia tavoitteita ovat kaikki ne, jotka poimitte suoraan prosessi-indikaattoreista.

Kun määrittelette näiden lisäksi muita tavoitteita, muistakaa, että tavoitteiden toteutumista pitää pystyä seuraamaan.

Toimenpiteiden tulee olla luonteeltaan jatkuvia tai toistuvia. Esimerkiksi sellaista yhdenvertaisuuskoulutusta, joka on tarkoitus järjestää vain kerran, ei tule kirjata tähän toimintasuunnitelmaan. Sen sijaan säännöllisesti toistuva, laajasti tavoittava ja koulujen vuosisuunnitelmiin sisällytettävä yhdenvertaisuuskoulutus on erinomainen toimenpide.

Tavoitteet sitouttavat kehittämistyöhön koko kuntaa. Lapset ja nuoret osallistuvat tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tavoitteissa otetaan erityisesti huomioon haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret.

Tämä on kunnan vapaasti valittavissa. Jos toimenpide on kattava ja edistää huomattavasti tavoitteen toteutumista, yksikin toimenpide per tavoite voi riittää. Tällöin minimimäärä on viisi toimenpidettä. Tavanomainen määrä toimia jokaista tavoitetta kohti on kolmesta kuuteen, jotta koko kunta saadaan sitoutettua mukaan.

Koordinaatioryhmässä tulisi olla kunnasta niin laaja edustus, että toimintasuunnitelma leviää ryhmän kautta laajasti. Sekä sisäinen että ulkoinen viestintä ovat sitouttamisen kannalta keskeisessä roolissa.

Hyvinvointialueiden aloittaessa kunnan tulee kutsua mukaan koordinaatioryhmään myös tarvittavat kunnan ulkopuoliset keskeiset toimijat, kuten hyvinvointialueen työntekijä ja luottamushenkilö. Mukaan kutsutaan myös muita aktiivisia toimijoita, jotka edistävät lapsen oikeuksia kunnassa, kuten kolmannen ja neljännen sektorin edustajia ja/tai elinkeinoelämän edustajia. Nämä yhteistyötahot on määritelty kunnan ja UNICEFin välisessä sitoumuksessa.

Koko kunnan osallistamista edistää, että toimenpiteet ovat monipuolisia ja liittyvät kunnan:

• päätöksentekoon
• fyysiseen ympäristöön ja vapaa-aikaan
• kasvuun ja oppimiseen
• kasvun tukeen
• viestintään

UNICEF on laatinut nämä yksityiskohtaiset ohjeet tukemaan toimintasuunnittelua. Lapsiystävällinen kunta -tiimiin voi olla aina yhteydessä, jos suunnitelma mietityttää. Toimintasuunnitelmaa hyväksyttäessä käydään vielä yhteisessä seurantatapaamisessa läpi mahdollisia kehittämis- tai ongelmakohtia. Kunta on lähtökohtaisesti itse vastuussa toimintasuunnitelman kokoamisesta, rahoittamisesta ja toteuttamisesta.

UNICEF tarkistaa, että edellä kuvatut ohjeet täyttyvät: tavoitteet ja toimenpiteet ovat oikeantasoisia, mitattavia, aikaan sidottuja ja saavutettavissa olevia. UNICEF tarkistaa, että jokaisella tavoitteella on lähtötaso (1-2 tai vapaa kuvaus), joka auttaa seuraamaan tavoitteen edistymistä. Toimenpiteillä tulee olla mittarit.

Tärkeää on, että toimintasuunnitelma pohjaa nykytilan kartoituksen tuloksiin ja tavoitteet ovat samassa muodossa kuin valittu prosessi-indikaattori. Toimintasuunnitelman toimijoina tulee olla niin lapsia ja nuoria kuin koko kuntaorganisaatio ja kunnan muut sidosryhmätkin.

Kuvatkaa vapaasti, miten lapset ja/tai nuoret ovat olleet mukana suunnittelemassa ja myöhemmin toteuttamassa ja arvioimassa toimenpidettä. Miten lasten näkemykset ovat ohjanneet toimenpiteen valintaa? Joissakin tapauksissa on mahdollista todeta, että lasten näkemyksiä ei ole ollut tarpeen kuulla, koska kyseessä on esimerkiksi puhtaasti hallinnollinen toimenpide (kuten lapsibudjetoinnin edistäminen).

Indikaattoreissa mainitut kasvuympäristöt tarkoittavat lasten ja nuorten päivittäisiä ympäristöjä kuten varhaiskasvatusta, koulua ja oppilaitoksia, mutta myös esimerkiksi leikkipuistoja, nuorisotiloja ja kotia.