Indikaattorit

Turvallisten aikuisten roolia lasten arjessa ei tueta kunnan rakenteilla tai toimenpiteillä.

Turvallisen aikuisen merkitys lasten arjessa on tunnistettu koko kunnan tasolla yleisesti, mutta lapsilta tai nuorilta ei kerätä tietoa heidän aikuissuhteistaan, eikä tärkeiden ihmissuhteiden kehittymistä tai säilymistä tueta. Turvallisen aikuisen merkitystä ja läsnäoloa lapsen arjessa tuetaan vain yksittäisissä kasvuympäristöissä.

Kunnassa on käytössä erilaisia tapoja kerätä tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä koskien heidän aikuissuhteitaan. Kunnassa tuetaan lapselle ja nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden kehittymistä ja säilymistä. Kunta varmistaa, että lapsella on eri kasvu- ja kehitysyhteisöissä turvallisia aikuisia, joille he voivat puhua itselleen tärkeistä asioista ja joilta he saavat tarvitessaan apua.

Kunnassa on systemaattisesti käytössä erilaisia tapoja kerätä tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä koskien heidän aikuissuhteitaan. Saatua tietoa hyödynnetään aktiivisesti osana palvelujen ja toimintojen kehittämistä. Kunnassa tuetaan lapselle ja nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden kehittymistä ja säilymistä. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun lapsi tai nuori on sijoitettu syntymäkodin ulkopuolelle tai on yksin maahan tullut turvapaikanhakija. Kunta varmistaa systemaattisesti, että lapsella on eri kasvu- ja kehitysyhteisöissä turvallisia aikuisia, joille he voivat puhua itselleen tärkeistä asioista ja joilta he saavat tarvitessaan apua. Myös muiden aikuisten kuin lasten huoltajien merkitys lasten arjessa tunnistetaan ja sitä vahvistetaan/tuetaan.

Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy ennakoivaan toimintaan. Laadittuja suunnitelmia toteutetaan. Kiusaamiseen puututaan heikosti. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa ei ole ollut mukana lapsia ja nuoria. Muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, ei ole kiinnitetty huomiota kiusaamisen ehkäisyyn. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla ei ole käytössään toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ja vain yksittäisillä työntekijöillä on valmiuksia tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy ennakoivaan toimintaan. Laadittuja suunnitelmia toteutetaan kunnassa. Kiusaamiseen puututaan lähes aina. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa on ollut satunnaisesti mukana lapsia ja nuoria. Lisäksi muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, varmistetaan, että kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan lähes aina. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla on käytössään melko vähän toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä vähäiset valmiudet tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu selkeä kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy vahvasti ennakoivaan toimintaan. Laaditut suunnitemat ovat kattavia ja niitä toteutetaan kunnassa systemaattisesti. Kiusaamiseen puututaan aina. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa on ollut melko usein mukana lapsia ja nuoria, ja toimenpiteistä viestitään lapsille ja nuorille. Lisäksi muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, varmistetaan, että kiusaamista ehkäistään aktiivisesti ja siihen puututaan aina. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla on käytössään joitain toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä hyvät valmiudet tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu selkeä kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy vahvasti ennakoivaan toimintaan. Laaditut suunnitemat ovat kattavia ja niitä toteutetaan kunnassa systemaattisesti. Kiusaamiseen puututaan aina. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa on ollut lähes aina mukana lapsia ja nuoria, ja toimenpiteistä viestitään lapsille ja nuorille. Lisäksi muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, varmistetaan, että kiusaamista ehkäistään erittäin aktiivisesti ja siihen puututaan aina. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla on systemaattisesti käytössään toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä erittäin hyvät valmiudet tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista vain vähän ohjeita, suunnitelmia ja palvelupolkuja ja vähäiset resurssit tukea vanhemmuutta. Kunnassa on käytössä vain vähän vanhemmuuden tuen menetelmiä. Kunnan henkilöstöä on koulutettu vain vähän näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.

Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista ohjeita, suunnitelmia, palvelupolkuja ja kohtuulliset resurssit tukea vanhemmuutta. Kunnassa on käytössä joitain vanhemmuuden tuen menetelmiä. Tukea on saman verran kaikille vanhemmille ja huoltajille. Kunnan henkilöstöä on koulutettu jonkin verran näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.

Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista selkeät ohjeet, suunnitelmat ja palvelupolut ja hyvät resurssit tukea vanhemmuutta. Lisäksi kunnassa on hyvät valmiudet ja resurssit tunnistaa ja ohjata tuen piiriin erityistä tukea tarvitsevia vanhempia ja huoltajia. Kunnassa on laajasti käytössä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen menetelmiä, kuten esim. Ihmeelliset vuodet tai Lapset puheeksi. Kunnan henkilöstöä on koulutettu näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.

Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista selkeät ohjeet, suunnitelmat ja palvelupolut ja erittäin hyvät resurssit tukea vanhemmuutta. Lisäksi kunnassa on erittäin hyvät valmiudet ja resurssit tunnistaa ja ohjata tuen piiriin erityistä tukea tarvitsevia vanhempia ja huoltajia. Kunnassa on systemaattisesti käytössä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen menetelmiä, kuten esim. Ihmeelliset vuodet tai Lapset puheeksi. Kunnan henkilöstöä on systemaattisesti koulutettu näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.

Yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto ei toteudu kunnassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät.

Vain osassa oppilaitoksia ja yksiköitä on järjestetty yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla, ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät.

Lähes kaikissa oppilaitoksissa ja yksiköissä on järjestetty yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla huolehtien riittävistä henkilöstöresursseista.

Kunnassa on järjestetty yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla huolehtien riittävistä henkilöstöresursseista. Hyvinvointialue on osoittanut työhön opiskeluhuoltopalvelujen osalta riittävät henkilöstöresurssit.

Lain mukainen henkilöstömitoitus ei toteudu yhdessäkään yksikössä.

Lain mukainen henkilöstömitoitus toteutuu vain pienessä osassa yksiköitä.

Suuressa osassa yksiköitä toteutuu lain mukainen henkilöstömitoitus.

Kaikissa yksiköissä toteutuu lain mukainen henkilöstömitoitus.

Hyvinvointialueella jäädään suurimmassa osassa yksiköitä alle puoleen suositusten mukaisesta määrästä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia.

Hyvinvointialueella on vain pienessä osassa yksiköitä lähes suositusten mukainen määrä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia.

Hyvinvointialueella on lähes kaikissa yksiköissä suositusten mukainen määrä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia.

Hyvinvointialueella on suositusten mukainen määrä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia kaikissa yksiköissä.

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön on erittäin vähäiset voimavarat tai niitä ei ole lainkaan. Eri toimijoiden välillä ei ole lainkaan tai on erittäin vähän koordinoitua ja toimivaa yhteistyötä. Henkilöstöä ei kouluteta ja riittävää mielenterveysosaamista lasten ja nuorten tukemiseksi ei ole. Palvelujen kattavuutta ja toimivuutta ei seurata tai arvioida.

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa on edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön vähän voimavaroja. Eri toimijoiden välillä on vähän koordinoitua ja toimivaa yhteistyötä. Kunnassa on käytössä joitain yksittäisiä lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevia toimintoja. Henkilöstöä on koulutettu satunnaisesti, mutta riittävää mielenterveysosaamista lasten ja nuorten tukemiseksi ei ole. Palvelujen kattavuutta ja toimivuutta arvioidaan vain satunnaisesti.

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa on edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön hyvät voimavarat. Eri toimijoiden välillä on säännöllistä ja hyvin toimivaa ja koordinoitua yhteistyötä. Henkilöstöä on koulutettu, ja henkilöstöllä on hyvä mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemisesta. Palveluissa on käytössä tutkittuja ja tuloksellisia menetelmiä. Palvelujen kattavuutta ja toimivuutta arvioidaan melko säännöllisesti. Lapset ja nuoret osallistuvat arviointiin. Kunnan edistävää ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö koskee myös lapsia, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia sekä lapsia, jotka ovat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa (ns. paperittomat lapset).

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa, edistetään systemaattisesti ja laajamittaisesti lasten ja nuorten positiivisen mielenterveyden rakentumista sekä ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmia. Henkilöstöä on koulutettu laaja-alaisesti, ja henkilöstöllä on vankka mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemisesta. Palveluissa on laajasti käytössä tutkittuja ja tuloksellisia menetelmiä. Palveluissa tuetaan esimerkiksi lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kaveritaitoja. Palveluissa varmistetaan, että lapset ja nuoret kokevat kuuluvansa joukkoon, ja että lapset ja nuoret kohdataan arvostavasti ja kunnioittavasti.

Edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön on kunnassa kaikkiaan erittäin kattavat voimavarat. Lapset ja nuoret ohjataan sujuvasti tarvittavan avun ja tuen piiriin, ja he saavat apua matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö toimii erittäin hyvin, ja yhteistyö on koordinoitua. Palvelujen ja tuen kattavuutta ja toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Lapset ja nuoret osallistuvat säännöllisesti arviointiin. Kunnan edistävä ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö koskee myös lapsia, jotka oleskelevat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa sekä lapsia, jotka ovat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia (ns. paperittomat lapset).

Hyvinvointialue toteuttaa vain kiireellisen hoidon ns. paperittomille lapsille eikä pane täytäntöön 1.1.2023 voimaan astunutta lakimuutosta koskien ns. paperittomien lasten terveydenhuollon palveluita.

Hyvinvointialue toteuttaa terveys- ja mielenterveyspalvelut vaihtelevasti lapsille, jotka elävät maassa ilman laillista oleskeluoikeutta (ns. paperittomat lapset) tai lakisääteisen palvelun käynnistämisessä ja toteuttamisessa on ongelmia. Välttämättömien palveluiden toteuttamista ns. paperittoman lapsen hoidosta vastaavalle aikuiselle ei ole varmistettu.

Hyvinvointialue turvaa pääsääntöisesti samat terveys- ja mielenterveyspalvelut kaikille lapsille. Myös lapsilla, jotka elävät maassa ilman laillista oleskeluoikeutta (ns. paperittomat lapset), on oikeus samoihin terveys- ja mielenterveyspalveluihin kuin muilla lapsilla. Hyvinvointialue turvaa paperittoman lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaavalle aikuiselle välttämättömät palvelut (esim. raskauteen ja synnytykseen liittyvät). Aikuisen hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole käytössä lapsen edun toteutumisen kannalta tehtävää systemaattista arviointia.

Hyvinvointialue turvaa samat terveys- ja mielenterveyspalvelut kaikille lapsille. Myös lapsilla, jotka elävät maassa ilman laillista oleskeluoikeutta (ns. paperittomat lapset), on oikeus samoihin terveys- ja mielenterveyspalveluihin kuin muilla lapsilla. Hyvinvointialue turvaa ns. paperittoman lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaavalle aikuiselle välttämättömät palvelut (esim. raskauteen ja synnytykseen liittyvät). Aikuisen hoidon tarvetta arvioidaan systemaattisesti lapsen edun toteutumisen kannalta.

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa henkilöstöä ei ole koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivaltaa ei oteta palveluissa systemaattisesti lasten kanssa puheeksi, eikä palveluissa ole käytössä tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita.

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa pieni osa henkilöstöä on koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivalta otetaan palveluissa satunnaisesti lasten kanssa puheeksi, ja palveluissa on käytössä vain joitain tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita.

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa iso osa henkilöstöstä on koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivalta otetaan palveluissa melko systemaattisesti lasten kanssa puheeksi, ja palveluissa on käytössä useita tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita. Väkivaltaa kokenut osataan ohjata tarvittavan tuen ja avun piiriin.

Kunnan lasten ja nuorten palveluissa miltei koko henkilöstö on koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivalta otetaan palveluissa systemaattisesti lasten kanssa puheeksi, ja palveluissa on käytössä laajamittaisesti tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita. Väkivaltaa kokenut osataan ohjata tarvittavan tuen ja avun piiriin.

Kunnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta hyvin vähän tai vain satunnaisesti. Palveluissa ei ole käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukisivat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Henkilöstö ei ole saanut täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Palveluissa lapset ja nuoret eivät saa ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään eivätkä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta vain satunnaisesti joissakin yksiköissä. Yksilöissä ei juurikaan ole käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukevat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Vain pieni osa henkilöstöä on saanut tai saa täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Osana turvataitokasvatusta lapset ja nuoret saavat kaikkiaan melko vähän ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään sekä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.

Kunnan paikalliset opetussuunnitelmat (VASU, EOPS, OPS) ohjaavat turvataitokasvatuksen sisältöä ja käytännön toteutusta kunnassa, valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita konkretisoiden. Turvataitokasvatus on huomioitu myös koulutuksen järjestäjän vastuulla olevassa opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta. Palveluissa on käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukevat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Iso osa henkilöstöä on saanut tai saa täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Osana turvataitokasvatusta lapset ja nuoret, ml. haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, saavat ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään sekä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.

Kunnan paikalliset opetussuunnitelmat (VASU, EOPS, OPS) ohjaavat turvataitokasvatuksen sisältöä ja käytännön toteutusta kunnassa, valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita konkretisoiden. Turvataitokasvatus on huomioitu myös koulutuksen järjestäjän vastuulla olevassa opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta systemaattisesti. Palveluissa on systemaattisessa käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukevat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Miltei koko henkilöstö on saanut tai saa täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Osana turvataitokasvatusta lapset ja nuoret, ml. haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, saavat ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään sekä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.

Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta ei kysytä juuri lainkaan. Vain hyvin vähäinen määrä lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta kysytään satunnaisesti. Melko pieni osa lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta kysytään melko säännöllisesti. Merkittävä osa lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta kysytään säännöllisesti. Suurin osa lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa erittäin tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

Hyvinvointialueella ei ole käytössä systeemisen lastensuojelun toimintamallia eikä muutakaan vastaavaa toimintamallia laadukkaan lastensuojelun sosiaalityön varmistamiseksi. Lastensuojelutyötä ei juurikaan kehitetä asiakkaiden kanssa eikä lastensuojelun sosiaalityöhön ole riittäviä voimavaroja.

Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on hyvinvointialueella käytössä osassa lastensuojelun sosiaalityön tiimejä. Esihenkilöt tukevat toimintamallia jonkin verran. Toimintamallia kehitetään melko vähän yhdessä asiakkaiden kanssa. Hyvinvointialueella on jonkin verran voimavaroja toimintamallin mukaiseen lastensuojelun sosiaalityöhön.

Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on hyvinvointialueella pysyvästi käytössä lähes kaikissa lastensuojelun sosiaalityön tiimeissä. Esihenkilöt tukevat toimintamallia, ja sitä kehitetään yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Alueella on varmistettu riittävät voimavarat toimintamallin mukaiseen lastensuojelun sosiaalityöhön.

Hyvinvointialueella on systeemisen lastensuojelun kehittämisestä huolehtiva monialainen johtoryhmä, joka vastaa toimintamallin mukaisesta perus- ja jatkokoulutuksesta sekä tiimi- ja toimintorajat ylittävän systeemisen yhteistoiminnan kehittämisestä.

Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on hyvinvointialueella pysyvästi käytössä kaikissa lastensuojelun sosiaalityön tiimeissä. Esihenkilöt ja ylempi johto tukevat toimintamallia, ja sitä kehitetään yhteistyössä lastensuojelun henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvinvointialueella on varmistettu riittävät voimavarat toimintamallin mukaiseen lastensuojelun sosiaalityöhön.

Hyvinvointialueella on pysyvä systeemisen lastensuojelun kehittämisestä huolehtiva monialainen johtoryhmä, joka vastaa toimintamallin mukaisesta perus- ja jatkokoulutuksesta sekä tiimi- ja toimintorajat ylittävän systeemisen yhteistoiminnan kehittämisestä.

Lastensuojelun sosiaalityön toimintaympäristöä, esimerkiksi prosesseja, palvelukuvauksia, työn tukirakenteita ja tilaratkaisuja, on kehitetty luomaan systeemiselle, monitoimijaiselle työskentelylle mahdollisimman suotuisat olosuhteet.

Alueella on käytössä systemaattinen tapa kerätä asiakkailta palautetta systeemisestä työskentelystä. Monialainen johtoryhmä seuraa ja arvioi monitoimijaisen yhteistoiminnan toteutumista, määrää ja laatua.

Yksittäiset työntekijät ottavat aikuisille tarkoitetuissa palveluissa puheeksi sen, onko asiakkaalla lapsia. Joissain palveluissa on käytössä yksittäisiä ohjeistuksia puheeksiottoon. Lapsen ja lapsen edun huomioiminen aikuisille tarkoitetuissa palveluissa ei toteudu. Vanhemmille ja/tai huoltajille ei juurikaan ole tarjolla tukea.

Joissain aikuisille tarkoitetuissa palveluissa otetaan puheeksi se, onko asiakkaalla lapsia. Joissain aikuisille tarkoitetuissa palveluissa on käytössä ohjeistus ja toimintatapa/menetelmä puheeksiottoon. Joissain palveluissa toimii monitoimijainen yhteistyö, ja se mahdollistaa satunnaisesti lapsen ja lapsen edun huomioimisen sekä jonkin verran tukea vanhemmille ja/tai huoltajille.

Suuressa osassa aikuisille tarkoitetuissa palveluissa otetaan puheeksi se, onko asiakkaalla lapsia. Suuressa osassa palveluja on käytössä ohjeistus ja toimintatapa/menetelmä puheeksiottoon. Palveluissa toimii hyvin monitoimijainen yhteistyö, joka mahdollistaa lapsen ja lapsen edun huomioimisen sekä hyvää tukea vanhemmille ja/tai huoltajille.

Kaikissa keskeisissä aikuisille tarkoitetuissa palveluissa otetaan systemaattisesti puheeksi se, onko asiakkaalla lapsia. Kaikissa palveluissa on myös käytössä selkeä ohjeistus ja toimintatapa/menetelmä puheeksiottoon. Palveluissa toteutuu erinomaisesti systemaattinen ja monitoimijainen yhteistyö, joka mahdollistaa lapsen ja lapsen edun huomioimisen sekä kokonaisvaltaista tukea vanhemmille ja/tai huoltajille.

Julkisia tiloja suunniteltaessa huomioidaan hyvin vähän lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnassa on vain vähän julkista liikennettä ja pyöräteitä mahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan vain vähän kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat vain vähän lasten päivittäistä liikkumista. Vain muutamat kunnan tiloista ja rakennuksista, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, ovat sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.

Julkisia tiloja suunniteltaessa huomioidaan satunnaisesti lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnassa on jonkin verran julkista liikennettä ja pyöräteitämahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan satunnaisesti kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat jonkin verran lasten päivittäistä liikkumista. Pieni osa kunnan tiloista ja rakennuksista, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, on sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.

Julkisia tiloja suunniteltaessa huomioidaan hyvin lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnassa on julkista liikennettä ja pyöräteitä mahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan useimmiten kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat hyvin lasten päivittäistä liikkumista. Suurin osa kunnan tiloista ja rakennuksista, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, on sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.

Julkisia tiloja, kuten varhaiskasvatusyksikköjä, kouluja, oppilaitoksia, kauppakeskuksia, kirjastoja, nuorisotiloja, (lähi)liikuntapaikkoja, kenttiä, (leikki)puistoja sekä koulureittejä suunniteltaessa huomioidaan systemaattisesti lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnasssa on paljon julkista liikennettä ja pyöräteitä mahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan systemaattisesti kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat erittäin hyvin lasten päivittäistä liikkumista. Kunnan tilat ja rakennukset, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, ovat sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.

Kunnalla ei ole vähintään kerran valtuustokaudessa päivitettävää ilmastosuunnitelmaa. Ilmastovaikutusten huomiointi kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa on satunnaista. Kunta ei ole systemaattisesti varautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kunta ei juuri viesti ilmastoasioista kuntalaisille eikä ilmastonmuutos juurikaan näy opetussuunnitelmissa eikä ammattikoulujen koulutussisällöissä.

Kunnalla ei ole vähintään kerran valtuustokaudessa päivitettävää ilmastosuunnitelmaa. Kunta on yksittäisissä tapauksissa huomioinut ilmastovaikutukset kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa. Kunta on vähäisissä määrin varautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin, mutta lapsia ei ole huomioitu erityisen haavoittuvana kohderyhmänä kunnan sopeutumis- ja varauumissuunnitelmissa. Kunta viestii jossain määrin ilmastotyöstään kuntalaisille. Ilmastonmuutos on vähäisissä määrin mukana opetussuunnitelmissa ja ammattikoulujen koulutussisällöissä.

Kunnalla on vähintään kerran valtuustokaudessa päivitettävä ilmastosuunnitelma. Kunta huomioi jossain määrin ilmastovaikutuksia kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa. Kunta raportoi päästökehityksestään vuosittain. Kunta on jossain määrin varautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin, mutta lapsia ei ole huomioitu erityisen haavoittuvana kohderyhmänä kunnan sopeutumis- ja varautumissuunnitelmissa. Kunta viestii jossain määrin ilmastotyöstään kuntalaisille, myös lapsille. Ilmastonmuutos on jossain määrin mukana opetussuunnitelmissa ja ammattikoulujen koulutussisällöissä.

Kunnalla on vähintään kerran valtuustokaudessa päivitettävä ilmastosuunnitelma, joka on linkitetty kuntastrategiaan. Kunta huomioi ilmastovaikutukset kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa. Kunta raportoi päästökehityksestään vuosittain. Kunta varautuu ilmastonmuutoksen seurauksiin, ja lapset on huomioitu erityisen haavoittuvana kohderyhmänä kunnan sopeutumis- ja varautumissuunnitelmissa. Kunta viestii aktiivisesti ilmastotyöstään kuntalaisille, eri lapsiryhmät huomioiden. Ilmastonmuutos on läpileikkaavasti mukana opetussuunnitelmissa ja ammattikoulujen koulutussisällöissä.